Tuottajan lakilista

Sisällysluettelo:

1. Elokuvatuottajaa koskeva lainsäädäntö
2. Rahoituksiin ja avustuksiin liittyvä lainsäädäntö
3. Säätiö-, yritys- ja yhdistystoimintaan liittyvä lainsäädäntö
4. Taideteoksiin liittyvä lainsäädäntö
5. Tapahtumatuottajaa koskeva lainsäädäntö
6. Tuottajaa museotyössä koskevat lait
7. Tuottajaa myynnissä ja markkinoinnissa koskeva lainsäädäntö
8. Tuottajaa työntekijänä/työnantajana koskeva lainsäädäntö
9. Tuottajaa yleisesti koskeva lainsäädäntö

maisemataso2

ELOKUVATUOTTAJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Asetus Suomen elokuva-arkistosta
Suomen elokuva-arkiston tehtävänä on hankkia, entistää, säilyttää ja
arkistoida elokuva ja elokuvaan liittyvää aineistoa, harjoittaa ja tukea
elokuvan tutkimusta, edistää elokuvataiteen tuntemusta sekä harjoittaa
taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittävien elokuvien
esitystoimintaa.

Kuvaohjelmalaki
Laissa säädetään kuvaohjelmien tarjoamista koskevista rajoituksista
lasten suojelemiseksi. Lakia sovelletaan kuvaohjelmien tarjoamiseen ja
sen valvontaan Suomessa. Kuvaohjelmalla tarkoitetaan elokuvaa,
televisio-ohjelmaa, peliä tai muuta liikkuvina kuvina teknisin keinoin
katseltavaksi tarkoitettua sisältöä.

Laki elokuvataiteen edistämisestä Elokuvan ja muun kuvaohjelman valmistamisesta ja jakelusta sekä muusta elokuvakulttuurin edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin voidaan myöntää tukea valtion talousarvioon otetuista varoista.

Tukea voi saada muun muassa seuraavasti: opetusministeriö voi osoittaa valtion varoja Suomen elokuvasäätiölle elokuvan/kuvaohjelman valmistamisen ja jakelun tukemiseksi, sekä muuhun elokuvakulttuurin
edistämiseen. Elokuvan/kuvaohjelman tuottajalle, tekijälle ja levittäjälle
voidaan myöntää tuotantotukea. Muuta tukea voidaan myöntää myös
elokuvateatterin ylläpitäjälle, elokuvajuhlien järjestäjälle, sekä tarvittaessa muille tahoille.

Valtioneuvoston asetus elokuvataiteen edistämisestä
Elokuvataiteen edistämisestä annetun lain määrittelemänä valtion tuki voidaan myöntää sellaisen elokuvan/kuvaohjelman valmistamiseen ja jakeluun, jota pidetään kulttuurituotteena. Kulttuurituotteena pidetään elokuvaa/kuvaohjelmaa, kun se muodostaa taiteellisen kokonaisuuden, sen sisältö perustuu kulttuuriarvoihin, joiden alkuperä on kulttuuri-identiteetissä ja siihen sisältyy merkittävä luovien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden panos ja kun heille maksettavien palkkojen/palkkioiden osuus tuotantokustannuksista on merkittävä.

työkalutaso2

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä
Lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen
kansallisten kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja
saattaminen tutkijoiden sekä muiden tarvitsijoiden käyttöön.

Lakia sovelletaan Suomessa tai ulkomailla valmistettuihin, suomalaiselle yleisölle levitettäväksi tarkoitettuihin painotuotteisiin, tallenteisiin, verkkoaineistoihin, televisio-ja radio-ohjelmistoihin ja niihin sisältyviin ohjelmiin sekä julkisesti esitettäviksi tarkoitettuihin elokuviin ja niiden mainosaineistoon.

Suomessa valmistetuista painotuotteista ja tallenteista on luovutettava
kappaleet seuraavasti:

1) muusta painotuotteesta kuin pienpainatteesta ja sanomalehdestä 6 kpl
2) pienpainatteesta 2 kpl
3) sanomalehdestä 1 kpl
4) elokuvatallenteesta 2kpl
5) muusta tallenteesta 1 kpl

maisemataso2

RAHOITUKSIIN JA AVUSTUKSIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
Laissa säädetään valtionosuudesta ja -avustuksesta opetus- ja kulttuuritoimelle.

Laki Taiteen edistämiskeskuksesta
Laki määrittelee Taiteen edistämiskeskuksen, taidetoimikunnan, taideneuvoston ja alueellisten taidetoimikuntien tehtävät.

Laki valtion taiteilija-apurahoista
Laki kertoo valtion apurahoihin luovuttaman määrärahan antamisesta. Taiteen edistämiskeskus päättää tuettavat taiteilijat sekä apurahavuosien määrät.

Seuraavat lait tarkentavat tietyille taiteilijaryhmille annettavia apurahoja:

Teatteri-ja orkesteritoiminta
Teattereille ja orkestereille myönnetään valtionosuutta
käyttökustannuksiin. Teatteri-ja orkesteritoimintaan myönnettävän
valtionosuuden tavoitteena on taiteellisista lähtökohdista tuottaa teatteri- ja
orkesteripalveluja edistää niiden alueellista saatavuutta sekä
saavutettavuutta eri väestöryhmille. Valtionosuuteen oikeutettuja
teattereita ja orkestereita ovat opetus-ja kulttuuriministeriön valtion
talousarvion rajoissa teatterin ja orkesterin valtionosuuteen oikeutetuiksi
hyväksymät teatterit ja orkesterit sekä Svenska Teatern i Helsingfors ja
Tampereen Työväen Teatteri.

Valtionavustuslaki
Valtionavustus voidaan myöntää yleisavustuksena tai erityisavustuksena.
Yleisavustus voidaan myöntää valtionavustuksen saajan toimintaan
yleisesti tai tiettyyn osaan sen toiminnasta. Erityisavustus voidaan
myöntää esimerkiksi investointiavustuksena, hankeavustuksena, apurahana,
stipendinä tai avustuksena hakijan henkilökohtaiseen käyttöön tai
hankkeeseen.

Valtionavustukset jalkautuvat ministeriöiden kautta.

Valtioneuvoston asetus Taiteen edistämiskeskuksesta
Asetus tarkentaa laissa säädettyjä keskuksen tehtäviä ja sen toimintaa. Esimerkiksi virkoihin vaadittavia kelpoisuusvaatimuksia.

maisemataso2

SÄÄTIÖ-, YHDISTYS- JA YRITYSTOIMINTAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ

Säätiölaki
Laissa säädetään säätiön perustamiseen, hallintoon ja valvontaan liittyvistä asioista.

Yhdistyslaki
Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista
varten, joka ei ole lain tai hyvien tapojen vastainen. Rekisteröityneenä
yhdistys voi hankkia oikeuksia, tehdä sitoumuksia sekä olla
asianomaisena tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona.

Laissa määritellään yhdistysten perustaminen, jäsenyys, päätösvalta,
päätöksenteko, yhdistyksen hallinto, purkautuminen, yhdistyksen
lakkauttaminen, yhdistysrekisteriin merkitseminen sekä
rekisteröimättömien yhdistysten toiminta lainopillisesta näkökulmasta.

työkalutaso2

Kirjanpitolaki
Kaikki kirjanpitoon liittyvät pienetkin yksityiskohdat!

Tilintarkastuslaki
Tilintarkastus käsittää yhteisön tai säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastuksen.

Tässä laissa säädetään tilintarkastusvelvollisuudesta ja tilintarkastajan kelpoisuudesta ja toiminnasta.maisemataso2

TAIDETEOKSIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ

Laki Kansallisgalleriasta (kumottu)
Kuvataiteen museotoimintaa ja maan taidemuseoalan kehittämistä varten on perustettu opetusministeriön alainen Valtion taidemuseo. Valtion taidemuseoon kuuluvat Ateneumin taidemuseo, Sinebrychoffin taidemuseo ja Nykytaiteen museo Kiasma.

Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta
Tämä laki koskee Suomessa valmistettuja esineitä tai sellaisia ulkomailla valmistettuja esineitä, jotka ovat olleet Suomessa 100 viimeisen vuoden aikana vähintään 50 vuotta.

Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin esineisiin, jotka ovat esineen tekijän tai sen suunnitelleen tai muutoin luoneen luonnollisen henkilön hallinnassa.

Vientilupaa ei kuitenkaan tarvita, jos julkiseen kokoelmaan tai arkistoon kuuluva esine, evankelis-luterilaiselle kirkolle tai ortodoksiselle kirkkokunnalle kuuluva esine viedään maasta lainaksi näyttelyyn, konservoitavaksi tai tieteellistä tutkimusta varten ja se palautetaan Suomeen.

Esittävän taiteilijan tai ammatinharjoittajan ei myöskään tarvitse hakea maastavientilupaa instrumentille tai muutoin työhön käytettäville välineille, jotka on tarkoitus palauttaa Suomeen esiintymisen tai työsuorituksen jälkeen.

Valtioneuvoston asetus valtion taideostotoimikunnasta
Valtion taideostotoimikunta on perustettu taiteen keskustoimikunnan
yhteyteen taideteosten hankkimiseksi ja sijoittamiseksi valtion
kiinteistöihin ja valtion käytössä oleviin rakennuksiin.

Valtion taideostotoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja päättää, mitä
taideteoksia hankitaan ja mihin paikkaan ne sijoitetaan, tarvittaessa
järjestää kilpailu taideteoksen tai -teosten hankkimiseksi, huolehtia
tilausten tekemisestä ja teosten ostamisesta, huolehtia taideteosten
sijoittamisesta paikoilleen, sekä huolehtia valtion taidekokoelmien
kunnosta ja niiden asianmukaisesta luetteloimisesta.

työkalutaso2

Laki taidenäyttelyiden valtiontakuusta
Taidenäyttelyiden, historiallisten-, ja muiden kulttuurinäyttelyiden  näyttelyesineille aiheutuvien vahinkojen korvaamisen varalta voidaan myöntää valtiontakuu siten kuin tässä laissa säädetään.

maisemataso2

TAPAHTUMATUOTTAJAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Järjestyslaki
Laki edistää yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Kiellettyä on muun
muassa yleisen rauhan häiritseminen, turvallisuuden vaarantaminen,
päihdyttävän aineen nauttiminen yleisellä paikalla sekä yleistä järjestystä
ja turvallisuutta häiritsevät häikäisevien valojen tai mainosten käyttäminen.

Kokoontumislaki
Tätä lakia sovelletaan yleisiin kokouksiin ja yleisötilaisuuksiin. Yleisillä kokouksilla tarkoitetaan tässä laissa mielenosoitusta tai muuta kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestettyä tilaisuutta. Laki käsittelee järjestämisoikeuksia ja ilmoitusvelvollisuuksia.

Pelastuslaki
Laissa säädetään muun muassa ihmisten, yritysten, yhteisöjen ja
oikeushenkilöiden velvollisuudesta ehkäistä tulipaloja ja muita
onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimintaan niiden
sattuessa.

Tärkein osuus laissa tuottajalle on luku 3, jossa määritellään
toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan
velvollisuudet. Esimerkkeinä näistä ovat laitteiston kunnossapito sekä
pelastussuunnitelma.

Erityishuomio lain kohtaan 16§, joka käsittelee yleisötilaisuuden
pelastussuunnitelman laatimisen ja toimittamisen.

Tieliikennelaki
Laissa säädetään mm. liikenteenohjaajien toiminnasta ja vaatetuksesta sekä liikenteen ohjauslaitteiden käytöstä.

Valmismatkalaki
Tätä lakia sovelletaan valmismatkan markkinointiin ja valmismatkaa koskevaan sopimukseen, kun matkan tarjoaa matkailupalveluksia säännöllisesti järjestävä tai välittävä elinkeinonharjoittaja.

Valtioneuvoston asetus työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkistamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta.
Asetus koskee työvälineiden käyttöä työssä. Työvälineiden käyttöön tulee
työnantajan antaa ohjeet, riittävästi opastusta ja ohjausta sekä valvoa
työvälineiden kuntoa.

Valtioneuvoston päätös koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkistamisesta.
Turvallisuus ja terveysvaatimukset, joita on noudatettava työvälineitä
hankittaessa.

työkalutaso2

Alkoholilaki
Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa ainoastaan kunnassa, jossa
kunnanvaltuusto on antanut siihen suostumuksen.  Anniskelua saa
harjoittaa vain se, jolle lupaviranomainen on myöntänyt anniskeluluvan.
Anniskelulupa myönnetään toistaiseksi, määräajaksi tai tilapäisesti.
Anniskelulupa on anniskelupaikkakohtainen.

Anniskelulupa myönnetään täysi-ikäiselle hakijalle, joka ei ole
konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, sekä jolla on
alkoholijuomien anniskeluun vaadittava luotettavuus ja tarvittavat
taloudelliset ja ammatilliset edellytykset.

Anniskelupaikan tulee soveltua ravitsemisliikekäyttöön.
Anniskelupaikassa tulee toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen olla
riittävästi henkilökuntaa tehokkaan valvonnan ja järjestyksenpidon
toteuttamiseksi. Anniskelupaikassa alkoholijuomia saa anniskella
ainoastaan lupaviranomaisen hyväksymällä anniskelualueella, jossa
valvontaa voidaan tehokkaasti järjestää. Anniskelualue tulee rajata tai
merkitä niin, että raja on asiakkaiden selvästi havaittavissa. Kulkemista
anniskelualueelle ja sieltä pois on voitava tehokkaasti valvoa.

Väkevän alkoholijuoman mainonta, epäsuora mainonta ja
myynninedistämistoiminta on kielletty. Miedon alkoholijuoman mainonta,
epäsuora mainonta ja kuluttajiin kohdistuva muu
myynninedistämistoiminta on kielletty tietyissä tilanteissa.

Arpajaislaki
Arpajaisilla tarkoitetaan arpajaislainsäädännössä tarkoitettuja raha- ja tavara-arpajaisia, arvauskilpailuja, bingopeliä, veikkausta, vedonlyöntiä, totopeliä, kasinopelien toimeenpanemista, pelikasinotoimintaa, raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien pitämistä, sekä peliautomaattien ja pelilaitteiden pitämistä yleisön käytettävänä.

Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa.

Huom! Arvonta on eri asia kuin arpajaiset!

Arpajaisveroa suoritetaan valtiolle Suomessa toimeenpannuista arpajaisista. Arpajaisverovelvollinen on arpajaisten toimeenpanija. Tarkempaa tietoa arpajaisverosta.

Arvonlisäverolaki, arvolisävero.com, vero.fi
Arvonlisäverolaki määrää tuotteen tai palveluksen arvonlisää koskevan
veron suuruuden. Vero lisätään tuotteen myyntihintaan ja sen määrä
perustuu tuotteen ostomaan verokantaan. Arvonlisävero kohdistetaan
kaikkien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen Suomessa, eli
käytännössä verovelvollinen yritys sisällyttää arvonlisäverokannan
hintoihin, joilla tuote myydään eteenpäin, ja täten veron maksajana toimii
aina tuotteen tai palvelun ostaja. Tämän jälkeen palveluista ja tuotteista
saadut verot maksetaan eteenpäin valtiolle verotuloiksi.

Myyjä on verovelvollinen, mikäli tilikauden liikevaihto on vähintään 10 000
euroa. Tilikaudella tarkoitetaan kahdentoista kuukauden mittaisen kauden
liikevaihtoa. Mikäli yrityksen toiminta on arvonlisäverollista, tulee tämän
ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin Y-lomakkeella:

Arvonlisäverokannat lyhyesti:

24% 14% 10% Koskee useita eri tuotteita ja palveluita, esim:
Yleisverokanta – koskee useimpia tavaroita ja palveluita Elintarvikkeet ja rehut Teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitykset ja -tapahtumat
Ravintola-ja ateriapalvelut Elokuvanäytökset
Taidenäyttelyt
Urheilutapahtumat
Huvipuistojen ja eläintarhojen pääsymaksut
Museoiden ja taidelaitosten pääsymaksut
Kirjat

Elintarvikelainsäädäntö
Elintarvikelain tehtävä on varmistaa ensisijaisesti elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus.
Eviran ulkomyyntiohje, jossa esitellään aihetta koskevat lait.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta.

Jätelaki
Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.

Mm. yleisötilaisuuden järjestäjän on järjestettävä roskaantumisen ehkäisemiseksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut.

Laki järjestyksenvalvojista
Laki määrittelee järjestyksenvalvojan velvollisuuden ja valtuudet sekä
hänen tehtävään hyväksymisestä. Järjestyksen tehtävänä on ylläpitää
järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia. Poliisi
myöntää luvan, jolla voi toimia järjestyksenvalvojana.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
Tässä laissa säädetään mm. vaarallisten kemikaalien siirrosta sekä säilytyksestä, räjähteiden käytöstä, siirrosta, kaupasta, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä ja hävittämisestä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus elintarvikehuoneistossa työskentelevältä vaadittavasta elintarvikehygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta (hygieniaosaamisasetus)
Tässä asetuksessa säädetään elintarvikehuoneistossa työskentelevältä,
helposti pilaantuvia elintarvikkeita siellä käsittelevältä henkilöltä
vaadittavasta elintarvikehygieenisestä osaamisesta sekä sen
testaamisesta.

Liite 1 ja 2 Nämä sisältävät: elintarvikehuoneistossa työskentelevän henkilön hygieniaosaamisvaatimukset sekä elintarvikehygieenisen perusosaamisen sisältävät tutkinnot ja niihin rinnastettavat koulutukset.

Sähköturvallisuuslaki
Tätä lakia sovelletaan laitteisiin ja laitteistoihin, joita käytetään sähkön tuottamisessa, siirrossa, jakelussa tai käytössä, viestintäverkkoihin, telepäätelaitteisiin ja radiolaitteisiin sekä viestintäverkkolaitteisiin ja niiden yhdistelmien kiinteisiin asennuksiin.

Toimintaa harjoittavan on valvontaa varten tehtävä ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle. Sähköturvallisuusviranomaiselle on ilmoitettava myös töiden johtajaa koskevista muutoksista sekä oleellisista muutoksista.

Sähkölaitteisto saadaan ottaa käyttöön vasta, kun käyttöönottotarkastuksessa on selvitetty, että siitä ei aiheudu vaaraa tai häiriötä.

Tekijänoikeuslaki
Teoksen luojalla on tekijänoikeus teokseen sen luonteesta riippumatta.
Tekijänoikeus tuottaa yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta
valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin,
muuttumattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana,
toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa tai toista tekotapaa käyttäen.

Tupakkalaki
Tupakointi on kielletty mm. ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan.

Tupakointitilan siivous on sallittu vasta sen jälkeen, kun tupakointitila on huolellisesti tuuletettu, ottaen huomioon, mitä työntekijän työturvallisuudesta erikseen säädetään.

Kunta valvoo alueellaan tämän lain noudattamista.

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta
Asetus määrittelee paikat, joihin pelastussuunnitelma on laadittava. Näitä
ovat esimerkiksi kokoontumis- ja liiketilat, yritykset ja tapahtumat.

Ympäristönsuojelulaki
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta ilmoitus, “melulupa”.

maisemataso2

TUOTTAJAA MUSEOTYÖSSÄ KOSKEVAT LAIT

Museoasetus
Maakuntamuseon ja aluetaidemuseon tehtävänä on edistää ja ohjata
museotoimintaa toiminta-alueellaan, huolehtia alueensa museotoimintaan liittyvien keskusrekisterin ja -arkistojen ylläpidosta, huolehtii niistä valtiolle kuuluvista museoalan tehtävistä, joista on museoviraston kanssa erikseen sovittu, sekä suorittaa opetusministeriön antamat muut erityistehtävät.

Valtakunnallisen erikoismuseon tehtävänä on edistää ja ohjata
museotoimintaa erikoisalallaan, huolehtia samaa erikoisalaa edustavien
museoiden keskinäisestä yhteistyöstä, huolehtia erikoisalansa museokokoelmien valtakunnallisten rekisterien ylläpidosta, huolehtia niistä valtiolle kuuluvista museoalan tehtävistä, joista on museoviraston kanssa erikseen sovittu, sekä suorittaa opetusministeriön antamat muut
erityistehtävät.

Museolaki
Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Museotoimintaa varten myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa ja tässä laissa säädetään.

Valtioneuvoston asetus museoista
Museolain toisen pykälän säännöksen lisäksi valtionosuuden saamisen
edellytyksenä on, että museon toimialan määrittelyssä, sekä tallennus-,
tutkimus- ja dokumentointitoiminnassa on otettu huomioon ainakin museon aihepiiri ja maantieteellinen alue, museolla on museonjohtaja ja ainakin yksi muu päätoiminen työntekijä, joista toisella tulee olla ylempi
korkeakoulututkinto ja toisella korkeakoulututkinto, ammatillisen
korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava aikaisempi opistoasteen tutkinto.

Lisäksi molemmilta vaaditaan perehtyneisyyttä museon edustamaan toimialaan sekä museologian perusopintoja tai museoalan työkokemusta, museolla on pitkän tähtäimen toiminta- ja taloussuunnitelma, joka sisältää rahoitussuunnitelmien lisäksi suunnitelmat museon tavoitteista ja painopisteistä sekä siitä, kuinka tutkimus ja konservointi sekä kokoelmien esittäminen, tallennus, kartuttaminen ja säilyttäminen on museossa järjestetty.

työkalutaso2

TUOTTAJAA MYYNNISSÄ JA MARKKINOINNISSA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Kuluttajansuojalaki
Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille.

Markkinoinnissa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muutoin kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Kuluttajaturvallisuuslaki
Lain tarkoituksena on varmistaa kuluttajapalveluiden ja kulutustavaroiden
turvallisuus, ennaltaehkäistä niistä aiheutuvia terveysvaaroja, turvata
kuluttajaturvallisuusvalvonta sekä parantaa toiminnanharjoittajien
toimintaedellytyksiä.

Lain mukaan valvontaviranomaisille on tehtävä ilmoitus tapahtumasta,
joka sisältää riskin aiheuttaa vaaraa jonkun turvallisuudelle.

Valtioneuvoston asetus kulutushyödykkeen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa
Markkinoidessaan tuotteitaan esimerkiksi mainosten avulla,
vähittäiskauppiaan tai muun elinkeinoharjoittajan tulee ilmoittaa yksilöidyn
tavaran myyntihinnan lisäksi tuotteen yksikköhinta kilo-, litra- tai
metrihintana. Myyntihinta ja yksikköhinta on ilmoitettava selkeällä,
yksiselitteisellä ja helposti havaittavalla tavalla. Hinnan merkintä on
tehtävä joko itse tuotteeseen, tai sen välittömässä läheisyydessä olevaan
hintataulukkoon. Yksikköhintaa ei tarvitse ilmoittaa, mikäli se on sama
kuin myyntihinta.

Markkinoidessaan palvelua, palveluntarjoajan on pidettävä hinnasto
esillä joko liikehuoneistolla tai kaupankäyntiin tarkoitetulla
verkkosivustolla. Hinnastossa tulee oltava esillä myyntihinnat tai
vaihtoehtoisesti tiedot myyntihintojen määräytymisperusteista.
Hinnaston tulee olla helposti havaittavissa.

maisemataso2

TUOTTAJAA TYÖNTEKIJÄNÄ / TYÖNANTAJANA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

Jokaisen työnantajan tulee:

– Toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä.
– Edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen.
– Edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa.
– Kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille.
– Helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin.
– Toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Jos työnantajalla palvelussuhteessa säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on laadittava vähintään joka toinen vuosi erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
Tässä laissa säädetään työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelystä, työntekijälle tehtävistä testeistä ja tarkastuksista sekä niitä koskevista vaatimuksista, teknisestä valvonnasta työpaikalla sekä työntekijän sähköpostiviestin hakemisesta ja avaamisesta.

työkalutaso2

Laki yhteistoiminnasta yrityksessä
Tällä lailla edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä.

Yt-neuvotteluista tulee usein mieleen irtisanomiset ja lomautukset, mutta yhteistoiminnassa voidaan käsitellä myös esim. ulkopuolisen työvoiman käytöstä tai työntekijöiden koulutuksesta.

Opintovapaalaki
Tämän lain tarkoituksena on parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia. Laissa on tarkemmin säädetty, opintovapaan hakemis- ja myöntämismenettelyistä, sekä opintovapaajaksojen pituuksista.

Tapaturmavakuutuslaki
Työtapaturmalla tarkoitetaan tässä laissa tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa.

Korvauksen suorittamista varten tulee työnantajan ottaa vakuutus vakuutuslaitoksesta, jolla on oikeus tämän lain mukaisten vakuutusten antamiseen.

Työnantaja on vapaa vakuuttamisvelvollisuudesta, kunnes hänen kalenterivuoden aikana teettämiensä työpäivien lukumäärä on enemmän kuin 12.

Jos työtapaturma sattuu sellaisen työnantajan työssä olevalle työntekijälle, joka on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto vastaa korvauksen suorittamisesta. Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla on oikeus 36 §:ssä tarkoitetun maksun lisäksi periä työnantajalta, mitä määrätään korvauksena suoritettavaksi, kuitenkin enintään 1 674,89 euroa tapaturmaa kohden.

Työaikalaki
Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Jaksotyöaika: Säännöllinen työaika saadaan poiketen järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia mm. majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, sekä taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei kuitenkaan näiden laitosten työpajoissa.

Työehtosopimuksessa voidaan sopia säännöllisestä työajasta säännöksistä poiketen. Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Jos työ on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön, aluehallintovirasto voi antaa määräämillään ehdoilla luvan poiketa säännöksistä.

Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa.

Yötyötä saa teettää mm. jaksotyössä, sanoma- ja aikakauslehdissä, uutis- ja kuvatoimistoissa sekä muissa tiedotusvälineissä tehtävässä työssä ja työssä, jota sen luonteen vuoksi tehdään lähes yksinomaan yöllä.

Työsopimuslaki
Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä, niiden yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka vahingoittaa hänen työnantajaansa kilpailutekona.

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Työterveyshuoltolaki
Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.

Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenee yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus.

Työturvallisuuslaki
Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.

Vuosilomalaki
Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin tässä laissa säädetään.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.

maisemataso2

TUOTTAJAA YLEISESTI KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Kirjastolaki
Laissa säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto-ja tietopalveluista sekä näihin kuuluvien palvelujen valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä.

Yleisten kirjastojen tavoitteena on edistää väestön mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuteen ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta
Laki kunnan tehtävästä kulttuuritoiminnan edistäjänä, tukijana ja
järjestäjänä.

Laki taiteen perusopetuksesta
Laki mahdollistaa eri taiteenalojen opetuksen lapsille ja nuorille, sekä
antaa oppilaille valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen
taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Laki vapaasta sivistystyöstä
Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset.

Luonnonsuojelulaki
Lain tavoitteena on ylläpitää luonnon moninaisuus, luonnon kauneuden vaaliminen, luonnonvarojen kestävän käytön tukeminen sekä luonnontuntemuksen lisääminen. Lailla suojellaan luontoa ja maisemaa.

Perustuslaki
Jokaisen perusoikeudet sekä muun muassa taiteen vapaus on turvattu perustuslailla.

Ulkoilulaki
Tämä laki koskee ulkoilureittejä, sekä retkeily- ja leirintäalueita.

työkalutaso2

Maankäyttö- ja rakennuslaki
Laissa säädetään alueiden ja rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä.

Maastoliikennelaki
Lain tarkoituksena on ehkäistä haittoja, joita aiheutuu moottoriajoneuvojen käytöstä maastossa sekä edistää liikenneturvallisuutta.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta on haettava lupa yksittäisen tapahtuman järjestämiseen, jos se aiheuttaa huomattavia haittoja luonnolle, muulle ympäristölle, asutukselle, yleiselle virkistyskäytölle, kalastukselle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s