Taiteen vapaus & autonomia

 TAITEEN VAPAUS

lakitaso3

”Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.”

Suomen perustuslaki 16.3§ (Finlex 2016)

maisemataso2

Taiteen vapaus perusoikeutena tarkoittaa jokaisen oikeutta harjoittaa taidetta ja nauttia siitä kenenkään siihen ennakolta puuttumatta. Taiteen vapauden ydin muodostuu taiteen harjoittamisen rajoittamattomuudesta, mutta siihen kuuluu myös oikeus valita aihe, menetelmä ja ilmaisun tapa. Lisäksi taiteen vapaus koskee kaikkia taiteen harjoittajia – niin itsenäisiä kuin instituutiossakin toimivia. Jokaisella on myös oikeus nauttia taiteen saavutuksista. Lisäksi erilaiset apurahat ja toiminta-avustukset tulisi jakaa tasaisesti kaikille taidealalla toimiville. Myös taiteen jakeluinstituutioilla on oikeus taiteen vapauteen. (Arajärvi, Rautiainen 2007.)

Taiteen vapaus yhdessä tieteen vapauden kanssa luo edellytyksiä inhimillisen pääoman kasvulle ja näin ollen mahdollistaa sivistyksellisen hyvinvoinnin lisääntyminen. Taiteella on siis hyvinvointia edistävä tehtävä. Tulisi varmistaa, että yhteiskunnassa on myös riittävät materiaaliset edellytykset taiteen teolle ja siitä nauttimiselle. Tämän vuoksi on kehitetty taiteen ja kulttuurin rahoitussäädäntö sekä taidetoimikuntalaitos. Taide voidaan mieltää myös yhdeksi kommunikaatiomuodoksi. Silloin sen vapaus edistää kansalaisten moniarvoisuutta ja vapaata mielipiteiden vaihtoa, joka vastaa myös demokraattisen hallintomuodon perusperiaatteita. Sitä ei siis tulisi sensuroida. (Rautiainen, 2007.)

Taiteen vapautta voidaan kuitenkin rajoittaa joissakin tapauksissa. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty, että taiteen vapautta voi rajoittaa silloin, kun se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden, rikollisuuden, terveyden, luottamuksellisten tietojen tai tuomioistuinten puolueettomuuden ja arvovallan vuoksi. (Rautiainen, 2007.)

tyc3b6kalutaso21

Taiteen vapaus ei kuitenkaan aina ole niin yksiselitteistä ja aika ajoin uutisoidaan taiteen vapauden epäonnistumisesta. Esimerkiksi Savon Sanomien pääkirjoituksessa 17.11.2014 kerrotaan hollantilaisen taiteilijan, Dries Verhoevenin, performanssiesityksestä, joka sensuroitiin Suomessa. Hänen teoksessaan nainen olisi istunut alasti lasivitriinissä Helsingin keskustassa, mutta teoksen esillepano estettiin vetoamalla sukupuolisiveellisyyden julkiseen loukkaukseen. Pääkirjoituksessa pohditaan, tekikö poliisi oikein sensuroidessaan tämän teoksen – suomalaisessa saunakulttuurissa ketään ei nimittäin tarvitse suojella alastomuudelta. Lisäksi taideteos on ollut esillä kahdeksassa ulkomaalaisessa kaupungissa ennen Helsinkiin saapumista – täällä se ei kuitenkaan päässyt esille. (Rönkkö, 2014.)

Lähteet:

Arajärvi, Pentti. Oikeustiede: Taiteen vapaus (perusoikeutena). Tieteen termipankki. Viitattu 2.5.2015. http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:taiteen_vapaus_(perusoikeutena)

Finlex, 2016. Ajantasainen lainsäädäntö. Perustuslaki. Viitattu 2.5.2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P16

Rautiainen, Pauli 2007. Taiteen vapaus perusoikeutena. Taiteen keskustoimikunta. Tutkimusyksikön julkaisuja N:o 33. Viitattu 2.5.2016. http://www.taike.fi/documents/10921/0/Rautiainen+33+97.pdf

Rönkkö, Seppo 2014. Taiteen vapaus hävisi. Savon Sanomat. Viitattu 2.5.2016. http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Taiteen-vapaus-h%C3%A4visi/518071

maisemataso21

TAITEEN AUTONOMIA

Taiteen autonomia tarkoittaa taiteen riippumattomuutta suhteessa johonkin muuhun elämänalueeseen, kuten yhteiskuntaan. (Jula)

Vielä keskiajan loppuun saakka taidetta tehtiin lähinnä anonyymisti. Tämä perinne alkoi kuitenkin murtua renessanssin aikakaudella, jolloin esimerkiksi taideteoksia alettiin signeerata. Samalla kun ruhtinaiden, aateliston ja porvariston varallisuus alkoi kasvaa, syntyivät myös taidemarkkinat. Näin yksittäisen taiteilijan nimelle syntyi arvo, joka taas aiheutti sen, että taiteilijoiden välillä alettiin nähdä tasoeroja. Tämä voidaan nähdä varhaiseksi versioksi taiteilijoiden autonomiasta, vaikka taiteet olivatkin usein vielä kirkkoon ja uskontoon liittyviä teoksia. Samalla syntyivät myös ensimmäiset taideakatemiat sekä näkemykset taidekritiikistä. (Lyytikäinen, 2011.)

Taideakatemioiden vakiinnuttua eri taidemuotojen erilaisuus alkoi korostua. Taidetta tarkastellessa unohdettiin sen käyttöyhteys ja tarkasteltiin taideteosta itseään. Taiteen autonomia jatkoi kehittymistään läpi romantiikan aikakauden, jolloin erityisesti musiikki pääsi irtaantumaan kirkollisista ja hovillisista yhteyksistä. (Lyytikäinen, 2011.)

Lopullisesti taiteen autonomia alkoi muodostua 1800-luvun alussa, modernismin vallitessa Euroopassa. Maalaustaiteen välineiden korostuminen on tästä yksi esimerkki. Taide alettiin nähdä muunakin kuin yhteiskunnan vaikuttamisen välineenä. Taloudellisten tekijöiden ja valtion ei tulisi päästä vaikuttamaan taiteen tekemiseen.  Taidetta tulisi arvottaa vain sen omista lähtökohdista käsin, ”taiteesta taiteen vuoksi”. (Lyytikäinen, 2011., Laiho 2014.)

Kun Taiteen edistämiskeskus perustettiin, uudistuksen sanottiin kasvattavan etäisyyttä poliittisesta ja virkamiesten päätöksenteosta. Tämä omalta osaltaan on parantunut taiteen autonomiaa Suomessa. Toisaalta Taike-uudistus taas vaikuttaa myös aivan päinvastoin: opetus- ja kulttuuriministeriön nimittäessä taidepoliittista asiantuntijaelintä taideneuvostoa se on suostunut kuulemaan taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja, mutta sen ei tarvitse tehdä valintoja näiden henkilöiden joukosta. Tämä heikentää taiteen autonomiaa. (Lyytikäinen, 2011.)

LÄHTEET 

Jula, Jari. Taideteoksen taiteellinen arvo = taideteoksen esteettinen arvo. Taidemaalariliitto ry:n 80-vuotisjuhlaseminaari. Viitattu 2.5.2016 http://www.painters.fi/80vuotis/80-vuotisjuhla_teksti1.html

Laiho Hemmo, 2014. Taiteen etiikka. Filosofia.fi:n artikkeli. Viitattu 2.5.2016. http://filosofia.fi/node/4178

Lyytikäinen, Pasi, 2011. Ajatuksia taiteen autonomiasta. Essee. Viitattu 2.5.2016. http://pasilyytikainen.blogspot.fi/2011/05/ajatuksia-taiteen-autonomiasta-essee.html

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s