Kunnat

Suomen kunnat
Kunnan tehtävät
Kunnan kulttuuripalvelut
Kunnan talous
Kuntien myöntämät avustukset
Erityislainsäädäntö

maisemataso21

Suomen kunnat

Suomessa on kaikkiaan 313 kuntaa. Kuntien perustarkoitus on edistää alueellista hyvinvointia ja kehitystä. Kunnat tiedottavat asukkailleen vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kuntalaki korostaa kunnan asukkaiden suoran vaikuttamisen mahdollisuuksien tärkeyttä. (Suomen Kuntaliitto 2016a)

Kunnan asukkaat valitsevat vaaleilla kunnanvaltuuston joka neljäs vuosi. Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin ja se vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta. Valtuusto nimittää kunnanhallituksen, joka vastaa kunnan hallinnon ja taloudenpidon toimeenpanosta käytännössä sekä valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa. Kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntien itsehallinto on turvattu Suomen perustuslaissa. (Suomen Kuntaliitto 2011)

maisemataso21

Kunnan tehtävät

Kuntien tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Ne vastaavat kunnan peruspalvelujen järjestämisestä, tuotannosta ja yhdessä valtion kanssa niiden rahoituksesta. Peruspalveluihin kuuluvat sosiaalihuolto, terveydenhuolto, tekniset palvelut sekä opetus- ja kulttuuripalvelut. Kunnilla on Suomessa merkittävä rooli kulttuurin rahoittajana ja järjestäjänä. Kuntien ohella toinen merkittävä paikallistason kulttuurivaikuttaja on Taiteen edistämiskeskuksen paikallinen taidetoimikunta.

Kunnan tehtävät jakautuvat lakisääteisiin tehtäviin, itsehallinnollisiin tehtäviin (kuntalaki 2§) ja harkinnanvaraisiin tehtäviin. Opetus- ja kulttuuripalvelujen osalta kunnan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa varhaiskasvatus, perusopetus, lukio- ja ammatillinen peruskoulutus, nuorisotyö, liikuntapalvelut sekä kirjasto- ja tietopalvelut. Kunnan on järjestettävä asukkailleen mahdollisuus myös taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunta voi ottaa itse hoitaakseen tarpeelliseksi katsomiaan itsehallinnollisia tehtäviä. Itsehallinnolliset tehtävät vaihtelevat kunnittain paikallisten tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi elinkeinoelämän edistäminen, yhdistysten ja kansalaistoiminnan tukeminen tai työllisyyttä edistävien palveluiden järjestäminen ovat kuntien itsehallinnollisia tehtäviä.

Myös harkinnanvaraisen tehtävän käynnistäminen on kunnan päätettävissä. Niiden käynnistäminen kuitenkin edellyttää valtion viranomaisen lupaa ja kunta voi saada valtion rahoitusta niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi museo- ja näyttelytoiminnan järjestäminen, teatteri- tanssi- ja sirkustoiminnan tuottaminen tai musiikkitoiminnan järjestäminen ovat kunnan harkinnanvaraisia tehtäviä.

maisemataso21

Kunnan kulttuuripalvelut

Kunta on paikallisen ja alueellisen kulttuuritoiminnan koordinaattori, verkostojen rakentaja ja  yhteyspiste alueen kulttuuritoimijoille. Kuntien kulttuuritoiminta vaihtelee sisällöltään paljon riippuen paikkakunnan vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista. Kunnalliseen kulttuuritoimintaan kuuluvat yleinen kulttuuritoiminta ja avustukset sekä kunnasta riippuen kirjastot, museot, teatterit, orkesterit ja taideoppilaitokset. Yleisellä kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamisen mahdollistamista, taidepalvelujen tarjontaa, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Lakisääteisiin tehtäviin kuuluvat palvelut, eli yleinen kulttuuritoiminta, kirjastot ja taiteen perusopetus on toteuduttava kaikissa kunnissa. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostopalveluna. (Kunnat 2015)

Kuntien kulttuuripalvelujen tuotannossa kiinnitetään kasvavassa määrin huomiota kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin. Kulttuuripalvelut parantavat ihmisten elämänlaatua, edistävät myönteistä sosiaalista ilmapiiriä ja rakentavat yhteenkuuluvuutta sekä paikallista identiteettiä. Kulttuurin hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan kulttuuria, jolla on taiteellisten päämäärien ohella myös jokin toinen yhteiskunnallinen tavoite, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäiseminen. Kunnallisia kulttuuripalveluja tuottamalla tavoitellaan siis kuntien perimmäisen tavoitteen toteuttamista, kuntalaisten hyvinvoinnin takaamista. Kunnat panostavat varsinkin ennaltaehkäisevään hyvinvointia tukevaan kulttuuritoimintaan. Tulevaisuudessa kulttuuripalvelut integroidaan osaksi muita palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. (Kunnat 2015b)

Suomen Kuntaliitto on kehittänyt kulttuuripalvelujen indikaattoreita yhteistyössä suurten kuntien kanssa. Työn aikana on pyritty kuvaamaan kulttuuritoiminnan seurannan ja arvioinnin alueita, sekä tuottaa erilaisia indikaattoreita ja työkaluja, joita kunnat voivat soveltaa omassa kehittämistyössään. Työkalut kunnallisen kulttuuritoiminnan kehittämiseen ovat tärkeitä, sillä kunnat erilaistuvat jatkuvasti ja kulttuurin voimavarat vaihtelevat paljon kuntien välillä. Tilastokeskuksen mukaan alue-erot kulttuurin kulutuksessa ovat Suomessa EU-maiden suurimpia, kun verrataan tiheään ja harvaan asuttuja alueita. Pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusten ulkopuolella kulttuuripalveluiden tarjonta on niukkaa. Erot näkyvät paitsi alueellisesti, myös sosiaaliryhmien välillä. Paikallista kulttuuritoimintaa kehitettäessä ongelmaksi voi osoittautua myös kulttuurin marginaalinen asema paikallispolitiikassa: strategioissa asetetaan tavoitteita, mutta ne eivät konkretisoidu käytännön politiikaksi. Haasteita on myös eri hallinnonalojen yhteistyön kehittämisessä. Jotta kunnallisten kulttuuripalvelujen eroja saadaan kurottua kiinni, täytyy panostaa yleisen kulttuuritoiminnan vahvistamiseen, luovin alojen edistämiseen, kulttuurin aluepolitiikan ja alueellisten taidetoimikuntien kehittämiseen sekä tilastointiin ja tiedontuotantoon. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011)

maisemataso21

Kunnan talous

Kuntien suurin tulonlähde ovat verotulot, jotka kattavat 45 % kunnan tuloista. Verojen lisäksi kunnat saavat rahaa muun muassa palveluiden myymisestä, asiakasmaksuista ja kiinteistöjen vuokraamisesta. Kolmanneksi suurin tulonlähde kunnille ovat valtionosuudet, jotka ovat valtion kunnille maksamaa rahaa. Kunnat saavat valtionosuusrahoitusta asukasluvun, ikärakenteen ja erilaisten olosuhdetekijöiden mukaan. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, eikä sitä ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen. Rahoituksen saaja päättää siis itse sen tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. (Kunnat 2014)

Noin puolet kunnan menoista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vastaavasti neljännes käytetään opetus- ja kulttuuripalveluihin, joista eniten panostetaan perusopetukseen.

tyc3b6kalutaso21

Kuntien myöntämät avustukset

Kuntien myöntämät avustukset vaihtelevat kunnittain ja ne kohdennetaan kunnan asukkaille ja toimijoille. Avustuksia myönnetään esimerkiksi toiminta-avustuksina ja kohdeavustuksina kulttuuriyhdistyksille, yksityisille taiteen harjoittajille ja ryhmille sekä esimerkiksi työskentelyavustuksina ja tapahtuma-avustuksina. (Rovaniemi 2015; Joensuu 2015; Oulu 2015; Jyväskylä 2015; Tampere 2015; Helsinki 2015)

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki myöntää kulttuuri-, liikunta- nuoriso- ja kansalaistoiminnan toiminta-avustuksia ja kohdeavustuksia. Toiminta-avustukset on tarkoitettu rekisteröityjen yhdistysten ympärivuotiseen toimintaan ja kohdeavustukset johonkin kohdennettuun tapahtumaan, toimintaan, projektiin tai hankkeeseen. Avustuksilla luodaan edellytyksiä paikalliselle kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kansalaistoiminnalle ja edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. (Jyväskylän kaupunki 2016)

lakitaso3

Erityislainsäädäntö

Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009)
Kuntalaki (410/2015)

 

LÄHTEET:

Suomen Kuntaliitto 2011. Hallinto ja päätöksenteko. Viitattu 31.3.2016. http://www.kunnat.net/fi/kunnat/toiminta/hallinto-ja-paatoksenteko/Sivut/default.aspx

Suomen Kuntaliitto 2016a. Diaesitykset ja perustiedot kunnista. Viitattu 31.3.2016. http://www.kunnat.net/fi/kunnat/toiminta/perustiedot/Sivut/default.aspx

Suomen Kuntaliitto 2016b. Kulttuurihallinto, lainsäädäntö ja talous. Viitattu 31.3.2016. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/kulttuuri/kultilaki/Sivut/default.aspx

Suomen Kuntaliitto 2014. Valtionosuusjärjestelmä. Viitattu 31.3.2016. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuusjarjestelma/Sivut/default.aspx

Suomen Kuntaliitto 2015. Kunnallliset kulttuuripalvelut. Viitattu 2.5.2016. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/kulttuuri/kunnalliset/Sivut/default.aspx

Suomen Kuntaliitto 2015. Kulttuuri hyvinvointina. Viitattu 2.5.2016. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/kulti/kulttuuri/hyvinvointi/Sivut/default.aspx

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. Kuntien kulttuuritoiminnan tuki- ja kehittämispolitiikka. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr12.pdf

Helsingin kaupunki. Avustukset. Viitattu 19.3.2015. http://www.hel.fi/hki/Kulke/fi/Avustukset

Joensuu 2015. Avustusmuodot. Viitattu 19.3.2015 http://www.joensuu.fi/kulttuuri_avustusmuodot

Jyväskylän kaupunki. Avustukset. Viitattu 31.3.2016 http://www.jyvaskyla.fi/avustukset

Oulun kaupunki. Kulttuuriapurahat ja – avustukset. Viitattu 19.3.2015. http://www.ouka.fi/oulu/kulttuuri-ja-kirjastot/kulttuuriapurahat-ja-avustukset

Rovaniemen kaupunki. Avustukset. Viitattu 19.3.2015. http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Vapaa-ajanlautakunta—Kulttuuri/Avustukset

Tampere 2015. Avustukset. Viitattu 19.3.2015. http://www.tampere.fi/tampereinfo/asiointi/avustukset.html

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s