Kulttuuripolitiikka maailmalla

Tässä osiossa esitellään kansainvälisiä asiakirjoja sekä maailmanlaajuisia järjestöjä, jotka vaikuttavat maailman kulttuuripolitiikkaan. Lisäksi esitellään Arts Council England sekä pohjoismaisen kulttuuripolitiikan pääpiirteitä.


KANSAINVÄLISIÄ ASIAKIRJOJA, JOTKA VAIKUTTAVAT KULTTUURIPOLITIIKKAAMME

YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus
Ihmiskunnan kaikkien jäsenten synnynnäinen arvo, sekä yhtäläinen ja luovuttamattomien oikeuksien tunnustaminen muodostavat vapauden, oikeuden ja rauhan perustan. Vapaan ihmisen ihanne voidaan saavuttaa vain, jos maassa luodaan olosuhteet, joissa jokainen ihminen saa nauttia kansalaisoikeuksistaan ja poliittisista oikeuksistaan sekä taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksistaan. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneita takaamaan jokaiselle valtionsa yksilölle yleissopimuksessa tunnustetut oikeudet rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen tai syntyperään katsomatta.

Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauteen, sekä oikeus mielipiteen vapauteen ilman ulkopuolista puuttumista. Valtion kansallisten, uskonnollisten tai kielellisten vähemmistöjen on saatava nauttia omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.

Lähde: Asetus kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä siihen liittyvien valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta (8/1976).

Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus
Euroopan neuvoston pyrkimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jäsenvaltioidensa välille, jotta voidaan turvata ja toteuttaa yhteisen perinnön mukaisia ihanteita ja periaatteita. Puiteyleissopimuksessa mainitaan, että yhteiskunnan tulee kunnioittaa vähemmistöön kuuluvien henkilöiden etnistä, sivistyksellistä, kielellistä ja uskonnollista identiteettiä ja luoda olosuhteet niiden kehittämiselle.

Lähde: Asetus kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta (2/1998).

Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja
Euroopan neuvoston pyrkimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jäsenvaltioidensa välille, jotta voidaan turvata ja toteuttaa yhteisen perinnön mukaisia ihanteita ja periaatteita. Suojeleminen auttaa ylläpitämään ja kehittämään Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja perinteitä. Peruskirjassa painotetaan kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja monikielisyyden merkitystä, sekä alueellisten kielten tai vähemmistökielten suojelemista. Kielten käytön rohkaiseminen ei saa kuitenkaan vaikuttaa kielteisesti virallisiin kieliin tai tarpeeseen opiskella niitä.

Lähde: Asetus alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan voimaansaattamisesta (23/1998).

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta
Unescon vuonna 1972 hyväksymä kansainvälinen sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1987. Sopimuksen tavoitteena on maailman kulttuuriperintökohteiden arvojen ja säilymisen turvaaminen kansainvälisellä yhteistyöllä. (Museovirasto 2015.)

Lähteet:
Asetus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemista koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta (19/1987).

Museovirasto 2015. Maailmanperintösopimus. Viitattu 14.4.2016. http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/kansainvalisia_sopimuksia/maailmanperintosopimus


YHDISTYNEET KANSAKUNNAT

Yhdistyneet kansakunnat, eli YK on perustettu suojaamaan valtioita toisten valtioiden hyökkäyksiltä, mutta nykyisin se suojaa väestöä myös maan sisäisiltä levottomuuksilta. YK on luonut suojeluvastuun käsitteen, joka käsittää kansainvälisen yhteisön velvollisuuden puuttua tilanteeseen yksilön suojelemiseksi, jos valtio ei tähän kykene. Yksilön asettamista valtion edelle kutsutaan YK:ssa inhimillisen turvallisuuden periaatteeksi ja sen kulmakivinä toimivat muun muassa ihmisten perusoikeuksien toteutuminen ja taloudellisen eriarvoisuuden ehkäiseminen. (Yhdistyneet kansakunnat 2015c.)

YK:lla on monenlaisia rahastoja, jotka tukevat taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä ihmisoikeuksiin liittyviä osa-alueita. Rahoitus ei tule YK:n budjetista, vaan suurin osa rahoituksesta on vapaaehtoista. (Yhdistyneet kansakunnat 2015b.)

YK on vaikuttanut maailman kulttuuripolitiikkaan ihmisoikeusjulistuksellaan, joka tarkoittaa oikeuksia, jotka kuuluvat yhtäläisesti ja poikkeuksetta jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle (Yhdistyneet kansakunnat 2015a).


UNESCO

Unesco on vuonna 1945 perustettu YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö, johon kuuluu 195 jäsenmaata ja yhdeksän liitännäisjäsentä.  Nimi UNESCO tulee sanoista United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization. Unescon tehtävänä on laatia suosituksia, normeja, kansainvälisiä julistuksia ja sopimuksia, sekä ”järjestää hallitustenvälisiä asiantuntijakokouksia ja korkean poliittisen tason seminaareja”. Järjestöllä on myös tutkimusohjelmia ja se tekee julkaisuja ja tilastoja. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016a.)

Unescolla on harvinaislaatuinen rooli perinteiden vahvistamisessa sekä kestävän rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen rakentajana. Tätä roolia Unesco pyrkii työstämään koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja viestinnän puolelta käsin. (Unesco 2015c.)

Unescon hallintoelimet ovat The General Conference ja The Executive Board. Näistä ensimmäinen muodostuu jäsenvaltioista ja sen työtehtävät ovat yleisten Unescon linjausten vetämisessä sekä sisäisessä politiikassa. Jälkimmäinen vastaa direktiivien ja sääntöjen vahvistamisesta yleiskokouksissa. Pääjohtajana Unescossa toimii vuoteen 2017 saakka bulgarialainen Irina Bokova. (Unesco 2015b.) Suomessa Unesco-politiikkaa toteuttaa ennen kaikkea Opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä muiden ministeriöiden sekä Unesco- ja OECD-edustuston kanssa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016a)

Pääpainona Unescon kulttuuripolitiikassa on kulttuuriperintökohteet, joiden ohjelmaa johdetaan Moskovan toimistosta käsin. Tämä virasto pyrkii ottamaan mukaan toimintaansa eri maiden parlamentteja, valtiosta riippumattomia järjestöjä sekä kansalaisjärjestöjä. (Unesco 2015a.) Päästäkseen maailmanperintöluetteloon kulttuuriperintökohteen tulee olla ”inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista”. Kohteeksi voi päästä esimerkiksi historiallinen rakennus, tietyn kulttuurin perinteinen asumusmuoto, tai sillä voi olla yhteyksiä ”tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin”. (Museovirasto 2015.)

Vuoden 2016 alussa Unescon maailmanperintökohteita oli kaikkiaan 1031, joista 802 on kulttuurikohteita. Eniten maailmanperintökohteita löytyy Italiasta (51 kappaletta). (Unesco 2016.) Suomessa Unescon kulttuuriperintökohteita on seitsemän: Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Sammallahdenmäki, Struven ketju, Suomenlinna, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä Merenkurkun saaristo (Museovirasto 2016).

Struven ketju on yksi Unescon kulttuuriperintökohteista.

Lähde: http://www.discoveringfinland.com/

Unescon nykyinen kulttuuripolitiikka on suunnattu suojelemaan ja edistämään kulttuurin monimuotoisuutta sen kaikissa muodoissa (sekä perinnöllisiä että väliaikaisia). Vuonna 2000 tätä edistämään Unesco perusti kulttuuripolitiikan jaoston (Division of Cultural Policy). Tämä jaosto varmistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan kulttuuriin ja varsinkin sen moniarvoisuuteen. Jaosto tukee jäsenvaltioiden kulttuuripolitiikan ajan tasalla pitämistä kahdesta suunnasta: lainsäädäntö, koulutus, kulttuurihallinto ja -hallinta sekä kulttuuriset resurssit. Kulttuurilla on oikeutettu paikkansa poliitikkojen tekemässä kehitystyössä erityisesti koulutuksen, tieteen, viestinnän, terveyden, ympäristön ja matkailun puolella. (Unesco 2006.)

Juuret kulttuuripolitiikan laajaan määrittelytapaan löytyvät Unescolta, joka kiinnostui kulttuuripolitiikan tuomista mahdollisuuksista lisätä kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välistä yhteistyötä 1960-luvun puolenvälin jälkeen. Tällöin alettiin kiinnittää huomiota kulttuurin vaikutuksiin sosioekonomisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa sekä yhteiskuntapolitiikan muutosten käsittelyssä. (Vahlo 2015.)

Laajasti määritelty kulttuuripolitiikka Unescon mukaan:

  • Kulttuuripolitiikan vaikutukset ovat positiivisia koko yhteiskunnan taloudelliselle, sosiaaliselle ja kulttuuriselle kehitykselle.
  • Lisää kulttuurin arvostusta.
  • Lisää kulttuurin vaikuttavauutta yhdyskuntapolitiikan eri osa-alueilla.
  • Etuna kulttuurin käsitteen merkityssisällön muuttuminen. Elitistisiä merkityksiä voidaan korvata kulttuurin jokapäiväisyyteen ja saavutettavuuteen liittyvillä teemoilla, toimenpiteillä ja viestintäratkaisuilla. (Vahlo 2015.)

ARTS COUNCIL ENGLAND

Arts Council Englandin sivuille on koottu ajantasaista tietoa kulttuurialan työpaikoista. Työpaikkoja on tarjolla myös tuottajille. (Arts Council 2015b.) Tällaista hakupalvelua ei ole esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) sivuilla.

Vuosien 2015–2018 välisenä aikana Arts Council England aikoo sijoittaa 1,1 miljardia puntaa julkista (valtion) rahaa ja noin 700 miljoonaa puntaa kansallisesta lotosta taide- ja kulttuurikokemusten luomiseen. Valtion osuus tulee kulttuuri-, media- ja urheiluministeriöstä. (Arts Council 2016a.) Vertailuna Suomeen, Taike jakaa rahaa vuosittain noin 32 miljoonaa euroa taiteeseen ja taiteen edistämiseen (Taiteen edistämiskeskus 2016).

Arts Council England sisältää kansallisen toimikunnan, jossa on neljätoista jäsentä, sekä viisi alueellista toimikuntaa. Kansallisen toimikunnan jäsenet edustavat neljän vuoden ajan ja ovat nimetty sen perusteella, että he ovat erityisen kiinnostuneita taiteesta ja työskentelevät sen parissa. Esimerkiksi tällä hetkellä yksi toimikunnan luottamushenkilöistä on Englannin kansallisoopperan entinen puheenjohtaja Sir Peter Bazalgette. (Arts Council 2015a.)

Great Art and Culture for Everyone on Arts Council Englandin 10-vuotissuunnitelma vuosille 2010–2020. Suunnitelmassa keskitytään viiteen tavoitteeseen:

  • Huippuosaaminen on kukoistavaa ja juhlittavaa taiteessa, museoissa ja kirjastoissa.
  • Kaikilla on mahdollisuus kokemuksiin ja tulla inspiroiduksi taiteesta, museoista ja kirjastoista.
  • Taide, museot ja kirjastot ovat tukevia ja kestävää kehitystä edistäviä.
  • Johtajuus ja työvoima taiteessa, museoissa ja kirjastoissa on monipuolista ja ammattitaitoista.
  • Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus kokea taiteen, museoiden ja kirjastojen rikkaus.
    (Arts Council 2013, 39.)

Arts Council England ei ole pelkästään miettinyt minne rahaa annetaan ja miten he saisivat sitä lisää, vaan he myös antavat muille työvälineitä sen hankkimiseen. Advocacy Toolkit #culturematters antaa palikat markkinoida ja myydä kulttuuria niin yleisölle poliitikoille kuin mediallekin. (Arts Council 2016b.)

POHJOISMAINEN KULTTUURIPOLITIIKKA

Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö perustuu kaikkien viiden Pohjoismaan yhteiseen kulttuurisopimukseen, joka on allekirjoitettu vuonna 1971. Vuonna 2012 maiden kulttuuriministerit päättivät uudesta kulttuuriyhteistyön strategiasta, joka kattaa vuodet 2013–2020. Strategiassa painotetaan viittä visiota:

  1. kestävä Pohjola
  2. luova Pohjola
  3. kulttuurienvälinen Pohjola
  4. nuori Pohjola
  5. digitaalinen Pohjola. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016b.)

Kööpenhaminassa sijaitseva Pohjoismainen kulttuurirahasto tukee pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä tukemalla projekteja, joissa kehitetään pohjoismaalaista taidetta ja kulttuuria kulttuuriyhteistyön avulla (mt.). Rahasto myös toteuttaa kulttuuripoliittisia toimia tarjoamalla foorumeita kulttuurisen ja kulttuuripoliittisen tietämyksen näkyvöittämiseksi, kehittämiseksi ja levittämiseksi Pohjoismaissa. (Nordisk kulturfond 2016b.) Rahastosta voi hakea kolmenlaista tukea: yleistä projektitukea (haku kolmesti vuodessa), OPSTART-käynnistystukea sekä panostustukea (Nordisk kulturfond 2016a). Pohjoismaisen kulttuurirahaston lisäksi Suomella on kahdenvälinen kulttuurirahasto jokaisen Pohjoismaan kanssa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016b.)

Pohjoismainen kulttuuripiste Kulturkontakt Nord on Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen kulttuuriorganisaatio, joka toimii koko Pohjolassa. Organisaatiolla on Helsingissä kaksi toimipistettä, joista löytyy kulttuurikeskus ja kirjasto. Kulttuuripiste toimii kolmella toimialueella: se vastaa Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja taideohjelman, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurinalan liikkuvuusohjelman sekä NORDBUK-tukiohjelman hallinnoimisesta. Kulttuuripiste pyrkii esittelemään pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä niin Pohjolassa kuin muualla maailmassa ja tarjoamaan ”fyysistä, taloudellista ja digitaalista tilaa pohjoismaiselle kulttuuriyhteistyölle” vahvistaen näin pohjoismaisten kielten ja kulttuurin asemaa Pohjoismaissa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016b, Pohjoismainen kulttuuripiste 2016.)

Pohjoismaisia kulttuuritilastoja
Vuonna 2011 Euroopassa kulttuurin osuus vuosikulutuksesta oli noin 3,9 % (pois lukien Pohjoismaat). Tähän verrattuna pohjoismaisissa kotitalouksissa kulutettiin kulttuurin keskimääräisesti enemmän, sillä luku ylittyi kaikissa Pohjoismaissa. Islannissa ja Suomessa kulutettiin kulttuuriin ja virkistykseen Pohjoismaista eniten suhteessa BKT:hen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 11.) Islannissa kulttuuria kulutettiinkin moninkertaisesti muihin Pohjoismaihin verrattuna, ja muun muassa elokuvissa, teatterissa, museoissa ja muissa esityksissä käydään Islannissa muita Pohjoismaita useammin (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 18).

Tilastojen mukaan Pohjoismaiden välillä oli suuria eroja kulttuurituotteiden viennissä ja tuonnissa vuonna 2011, ja esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa vienti oli moninkertaista muihin Pohjoismaihin verrattuna (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 18).

Taulukko 1. Kulttuuritilojen määriä Pohjoismaissa

Tilat Tanska Suomi Ruotsi Norja Islanti
Museot 2006–2010 249 157 216 166 120
Teatterit 2005–2009 92 104 113 30 6
Elokuvasalit 2005–2009 400 306 848 422 45
Sinfoniaorkesterit 8 15 12 8 1
Kirjastot 2008–2009 510 880 290 798 ei tietoa

Museokäsite on eri maissa hiukan erilainen, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Teattereihin on laskettu ainoastaan ammattiteatterit ja valtionapua saavat teatterit, sinfoniaorkestereihin pelkästään ammattilaissinfoniaorkesterit. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 2–3.)

Taulukko 2. Kulttuurityövoiman osuus koko työvoimasta Pohjoismaissa

Maa Kulttuurityövoiman osuus
koko työvoimasta (%)
Tanska 2,3
Suomi 2,3
Ruotsi 2,3
Norja 2,6
Islanti 3,2

(Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 5)

LÄHTEET

Arts Council 2013. Great art and culture for everyone. 10-year strategic framework. 2010–2020. http://www.artscouncil.org.uk/sites/default/files/download-file/Great%20art%20and%20culture%20for%20everyone.pdf

Arts Council 2015a. National Council. Viitattu 4.3.2015. http://www.artscouncil.org.uk/our-organisation/national-council

Arts Council 2015b. News and jobs. Viitattu 4.3.2015. http://www.artscouncil.org.uk/news-and-jobs

Arts Council 2016a. About us. Viitattu 14.4.2016. http://www.artscouncil.org.uk/about-us/our-organisation

Arts Council 2016b. Advocacy toolkit resources. Viitattu 14.4.2016. http://www.artscouncil.org.uk/advocacy-toolkit-resources

Museovirasto 2015. Maailmanperintösopimus. Viitattu 14.4.2016. http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/kansainvalisia_sopimuksia/maailmanperintosopimus

Museovirasto 2016. Maailmanperintökohteet Suomessa. Viitattu 14.4.2016. http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/maailmanperintokohteet_suomessa

Nordisk kulturfond 2016a. Hae tukea. Viitattu 14.4.2016. http://www.nordiskkulturfond.org/fi/hae-tukea/

Nordisk kulturfond 2016b. Näin toimimme. Viitattu 14.4.2016. http://www.nordiskkulturfond.org/fi/naein-toimimme/

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011. Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä 2011:3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016a. Kansainväliset asiat. Kansainväliset järjestöt ja alueellinen yhteistyö. Unesco. Viitattu 13.4.2016. http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/?lang=fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016b. Kulttuuri. Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö. Viitattu 13.4.2016. http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/kansainvaelinen_kulttuuriyhteistyoe/pohjoismainen_kulttuuriyhteistyoe/?lang=fi

Pohjoismainen kulttuuripiste 2016. Tietoa meistä. Viitattu 16.4.2016. http://www.kulturkontaktnord.org/fi/meista

Taiteen edistämiskeskus 2016. Tietoa meistä. Viitattu 14.4.2016. http://www.taike.fi/fi/tietoa-meista

Unesco 2006. Bureau of public information. Cultural Policy. http://www.unesco.org/bpi/pdf/memobpi47_culturalpolicies_en.pdf

Unesco 2015a. Cultural Policy. Viitattu 4.3.2015. http://www.unesco.org/new/en/moscow/culture/cultural-policy/

Unesco 2015b. Governing Bodies. Viitattu 4.3.2015. http://en.unesco.org/about-us/unescos-governing-bodies

Unesco 2015c. Medium Term Strategy 2014–2021. Viitattu 4.3.2015. http://unesdoc.unesco.org/images/0022/002278/227860e.pdf

Unesco 2016. World heritage list. Viitattu 13.4.2016. http://whc.unesco.org/en/list/

Vahlo, Jukka 2015. Kulttuurisuunnittelua tulevaisuuden kulttuuripääkaupungeissa? Vertailussa Turku 2011 ­toiminnan ja kulttuurisuunnittelutoimintamallin yhteydet. Viitattu 4.3.2015. http://www.yss.fi/journal/kulttuurisuunnittelua-tulevaisuuden/

Yhdistyneet kansakunnat 2015a. Ihmisoikeudet. Viitattu 18.3.2015. http://www.yk.fi/node/5

Yhdistyneet kansakunnat 2015b. Rahastot ja järjestelmä. Viitattu 18.3.2015. http://www.yk.fi/node/247

Yhdistyneet kansakunnat 2015c. YK-järjestelmä. Viitattu 18.3.2015. http://www.yk.fi/node/2

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s