EU-rahoitus

EU euroissa ja päätöksenteko

maisemataso2

Euroopan unioni rahoittaa toimintansa vuotuisella talousarviolla, joka vuonna 2015 oli yli 145 miljardia euroa. Vuoteen 2014 verrattuna tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen kaltaisiin toimiin osoitettavia maksumäärärahoja lisättiin 4,4 miljardilla eurolla eli yli 38 prosentilla. (Europa.eu 2015.)

EU:n vuotuinen talousarvio on 1,06 prosenttia kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Talousarvio rahoitetaan niin kutsutuista EU:n omista varoista. Varat ovat pääosin peräisin seuraavista lähteistä:

  • EU:n ulkopuolelta tuotujen tuotteiden tullimaksut, joihin sisältyvät myös maatalousmaksut
  • tavaroihin ja palveluihin kaikkialla EU:ssa sovellettavasta arvonlisäverosta (alv) perittävä prosenttiosuus
  • jäsenvaltioiden suorittamat maksut, jotka perustuvat kunkin maan varallisuuteen.

Kaavio_varojen käytön jakautuminen vuoden 2015 talousarviossa

Jokainen vuotuinen talousarvio on osa seitsenvuotista talousarviojaksoa, josta käytetään nimitystä monivuotinen rahoituskehys. Rahoituskehyksen laatiminen on Euroopan komission tehtävä. Sille on saatava jäsenvaltioiden yksimielinen hyväksyntä, ja siitä neuvotellaan ja sovitaan Euroopan parlamentin kanssa. Päätös vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä tehtiin vuonna 2013. Yleistä menokattoa vähennettiin reaalisesti noin 3 prosenttia edelliseen, vuodet 2007–2013 kattaneeseen jaksoon verrattuna.

Tästä huolimatta menosuunnitelman tavoitteena on lisätä kasvua ja työpaikkoja Euroopassa, edistää ympäristöystävällisempää maataloutta ja luoda ympäristötietoisempi ja kansainvälisesti merkittävä Eurooppa. Tutkimukseen ja innovointiin, sekä koulutukseen ja ulkosuhteisiin käytettävän rahoituksen määrää on lisätty. Rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan sekä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan on varattu erityisrahoitusta. Ilmastomenojen osuuden odotetaan olevan vähintään 20 prosenttia EU:n menoista vuosina 2014–2020. (Fontaine 2014, 20.)

EU:n meneillään olevien strategioiden tavoitteet ja painotukset – Lähestymisnäkökulmia luoville aloille

maisemataso2

Eurooppa 2020

Eurooppa 2020 on EU:n kasvu- ja työllisyysstrategia tulevalle vuosikymmenelle. EU on asettanut viisi kunnianhimoista tavoitetta tälle älykkään, kestävän ja osallistuvan kasvun strategialle. Nämä tavoitteet – työllisyyden, innovaatioiden, koulutuksen, syrjäytymisen ehkäisyn sekä ilmasto- ja energiakysymysten alalla – on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kukin EU-maa on mukauttanut niistä itselleen omat kansalliset tavoitteet. Strategiaa tuetaan konkreettisin toimin EU:n ja jäsenmaiden tasolla.

Euroopa2020_kaavio_Suvi

Eurooppa2020 ohjelman keskeiset tavoitteet

EU:n on määriteltävä, missä se haluaa olla vuonna 2020. Jotta jokainen jäsenvaltio voisi räätälöidä Eurooppa 2020 -strategian omaan tilanteeseensa sopivaksi, komissio ehdottaa, että nämä EU:n tavoitteet muunnettaisiin kansallisiksi tavoitteiksi ja suunnitelmiksi. (Europa.eu 2015)

Tavoitteiden tueksi tarvitaan monenlaisia toimia kansallisella tasolla, EU:n tasolla ja kansainvälisellä tasolla. Komissio esittää seitsemää lippulaivahanketta, jotka velvoittavat sekä EU:ta että jäsenvaltioita, ja joilla saadaan aikaan kehitystä kunkin prioriteettiteeman osalta: 2.1 Eurooppa 2020_7_lippulaivahanketta-kaavio-Suvi(Europa.eu 2015, 12–20.)

Euroopan komission tiedonanto, Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, Bryssel 3.3.2010

Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma

maisemataso2

Kestävää kasvua ja työtä 2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) toimeenpano-ohjelma. Ohjelmaa toteutetaan kaikkialla Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ohjelma-asiakirjassa on määritelty rakennerahastotoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ohjelmakaudelle. Ohjelmassa kuvattu tuettava toiminta on rahoitettavien hankkeiden tukikelpoisuuden perusta.

Rakennerahasto-ohjelman EU-rahoitus kaudelle 2014–2020 on lähes 1,3 miljardia euroa.

Kansallisen vastinrahoituksen (50 prosenttia) kanssa julkista rahoitusta on käytössä noin 2,6 miljardia euroa. Rakennerahasto-ohjelman avulla tavoitellaan muun muassa 12 700 uuden työpaikan ja 1 200 uuden yrityksen syntymistä vuoteen 2023 mennessä. Uutta liiketoimintaa tavoitellaan 850 yrityksessä, liikevaihdon ja henkilöstön lisäystä 2 350 yrityksessä. Tavoitteena on, että 5 180 yritystä osallistuu tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämiin hankkeisiin. 250 yrityksen odotetaan tuovan markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä edistävän tuotteen tai materiaalin. Lisäksi tavoitellaan 200:aa yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävää uutta ratkaisua. Erilaisiin työllisyyttä ja työllistymisvalmiuksia edistäviin hankkeisiin tavoitellaan 306 000 osallistujaa, joista kolmannes on työttömiä.

EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen. Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen.

Tietoa rahoituksen hakemisesta saa rakennerahastotukea myöntäviltä viranomaisilta eli ELY-keskuksilta, maakuntien liitoilta, Tekesiltä ja sosiaali- ja terveysministeriöltä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2015).

Ohjelman_5_toimintalinjaa-Suvi Kestävää kasvua ja työtä 2020-ohjelma

Rakennerahastojen_hallinnon_tasot_Suvi

http://www.rakennerahastot.fi/documents/10179/43217/rr_2014_2020_yleisesittely.pdf/958a5c3f-7a1f-471d-9bfb-27f8cd423818

EU-ohjelmia

maisemataso2

CIMO

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija. Se kerää, tuottaa ja välittää kansainvälistymistä koskevaa tietoa monien eri asiakasryhmien tarpeisiin.

CIMOlta saa luotettavaa tietoa kansainvälisyydestä ilmiönä ja sen luomista monista konkreettisista mahdollisuuksista yksilöille ja yhteisöille. CIMOn tuottama tieto rikastaa yhteiskunnallista keskustelua: avaa uusia näkökulmia sekä auttaa tarkastelemaan asioita ja ilmiöitä pintaa syvemmältä.

Antoisa yhteistyö järjestöjen, yritysten, oppilaitosten, viranomaisten ja monien eri asiantuntijoiden kanssa on CIMOn toiminnan kulmakivi. CIMO auttaa ihmisiä ja yhteisöjä kohtaamaan ja saavuttamaan tavoitteitaan yhdessä.

CIMOn vuosi 2014 lukuina:
  • kokonaisbudjetti 45 miljoonaa euroa
  • työsuhteita 106 ja henkilötyövuosia 106
  • apurahoina ja avustuksina jaettiin yli 34 miljoonaa euroa
  • hankkeisiin osallistui reilut 29 000 henkilöä
  • lähes 1,8 miljoonaa käyntiä verkkopalveluissa

(Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2015)

Strategia 2020. Suuntana aidosti avarakatseinen Suomi. (pdf-julkaisu)

maisemataso2

Luova Eurooppa (Creative Europe 2014-2020)

Ohjelma tukee audiovisuaalisen alan, kulttuurialan ja luovien alojen eurooppalaista toimintaa ja yhteistyötä. Luova Eurooppa -ohjelma on jatkoa menestyneille Kulttuuri-, MEDIA- ja MEDIA Mundus -ohjelmille.

Ohjelman avulla suojellaan ja edistetään EU:n kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja lisätään EU:n kulttuurista rikkautta. Sillä myös tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamista, autetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja mukautumaan digiaikaan ja globalisaatioon sekä tarjotaan uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia, markkinoita ja yleisöjä. Ohjelmasta rahoitettavilla hankkeilla tavoitetaan miljoonia ihmisiä ja organisaatioita niin luovan alan ammattilaisista kuten myös  sidosryhmistä.

Luova Eurooppa -ohjelmaan sisältyy myös 121 milj. € rahoitusvakuusväline vuodesta 2016 alkaen. (Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Kulttuuri ja audiovisuaaliala, Euroopan Komissio 2014, 7.)

Se tarjoaa rahoituslaitoksille kannustimia kulttuuri- ja av-alojen pk-yritysten liiketoiminnan kasvattamiseen tarvittavien lainojen myöntämiseen liittyvää riskinottoa varten; EU perustaa 121 milj. €:n takausrahaston, johon osallistuvat lainanantajat voivat turvautua, jos kulttuuri- tai av-alan organisaatio ei pysty maksamaan lainaa takaisin. Rahoituslaitokset saavat osittaisen takauksen myönnettyihin lainoihin. Korvaukseksi takauksesta lainanantajien on myönnettävä kulttuuri- ja av-alalla toimiville pk-yrityksille lainoja, ja niitä kannustetaan hyväksymään vakuudeksi yritysten aineeton omaisuus. Lisäksi uusi valmiuksien kehittämisjärjestelmä tarjoaa lainanantajille asiantuntijapalveluja alan tuntemuksen lisäämiseksi. Rahoitustakuuväline otetaan käyttöön asteittain vuodesta 2015 lähtien. (Luova Eurooppa, Mitä minulle on tarjolla? Opas audiovisuaalisen alan ja kulttuurialojen ammattilaisille. Euroopan unionin julkaisutoimisto 2014, 46.)

Kaikkien Luovan Euroopan ensimmäisillä hakukierroksilla tuettujen hankkeiden tulokset on julkaistu tammikuussa komission hanketietokannassa. Perinteisten yhteistuotantojen sijaan läpimenneissä hankkeissa korostuvat vahvasti ohjelman uudet painopisteet, kuten uusien yleisöjen tavoittaminen, digitalisaatio ja uudet toimintamallit. Lokakuussa päättyneen toisen hakukierroksen tuloksia odotetaan maaliskuussa. Kahden hakukierroksen tulosten valossa voimme paremmin arvioida, mihin suuntaan Luova Eurooppa -ohjelma eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä vie. (Luova Eurooppa/Kulttuurin alaohjelman uutiskirje 1/2015, 2.2.2015)

Komissiolla on käynnissä jatkuva avoin haku, jossa etsitään kulttuurin ja luovien alojen asiantuntijoita arvoimaan Brysseliin saapuvia hankehakemuksia.

Ohjelmakaudelle (7-vuotinen) on 1,46 miljardia euroa. Ohjelma koostuu kuvassa esitetyistä alaohjelmista ja toimintalinjasta.
luova eurooppa Suvi

Kulttuurialalle ja luoville aloille suunnattu Kulttuurin alaohjelma tukee

  • eurooppalaisia yhteistyöhankkeita
  • kirjallisuuden käännöshankkeita
  • eurooppalaisia verkostoja
  • eurooppalaisille foorumeita

Noin 70 % alaohjelman tuista kohdennetaan eurooppalaisille yhteistyöhankkeille.

(http://www.cimo.fi/ohjelmat/luovaeurooppa/ohjelman_esittely, viitattu 2.4.2015)

Luova_Eurooppa-ohjelman_tavoitteet_ja_painotukset-Suvi

työkalutaso2

LINKKI 1: Hakuohjeet

maisemataso2

Kansalaisten Eurooppa

Jokainen Euroopan unionin jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan kansalaisina muovautuu joka päivä. Euroopan unioni ja Euroopan kansalaisuus ovat tulosta kansalaisten aktiivisesta osallistumisesta poliittisiin prosesseihin ja kansalaisyhteiskuntaan sekä kotimaissaan että Euroopan tasolla. EU:n kansalaisilla on mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan ja puolustaa keskeisiä arvojaan, joita ovat olleet sananvapaus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvo, suvaitsevaisuus, oikeusvaltioperiaate, solidaarisuus sekä rasismin ja muukalaisvihan torjunta.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat aktiivista kansalaisuutta ja rohkaisevat kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon. Ohjelman tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta ja rakentaa monimuotoista ja monikulttuurista Eurooppaa sekä rohkaista eurooppalaisia toimielimiä ja osallistujamaiden kansalaisia, kuntia ja kansalaisjärjestöjä keskinäiseen vuorovaikutukseen. Ohjelman perimmäisenä tavoitteena on, että me kaikki voimme tuntea Euroopan unionin omaksemme.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta ja yhdentymistä edistävät sidosryhmät, erityisesti:

  • paikalliset ja alueelliset viranomaiset ja niitä edustavat järjestöt,
  • EU-politiikan tutkimusorganisaatiot (ajatushautomot)
  • erilaiset järjestöt ja yhdistykset kuten esimerkiksi kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, ammatilliset järjestöt sekä koulutus- ja tutkimusjärjestöt.

Ohjelmasta myönnetään hanketukia (Project Grant) ja 1–4-vuotisia toimintatukia (Operating Grant). Ohjelman budjetti vuosille 2014–2020 on 185 468 000 euroa ja vain organisaatiot voivat olla hakijoita Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta. (CIMO 2015)

työkalutaso2

LINKKI: Hakuohjeet

maisemataso2

Euroopan maaseuturahasto

Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto). Sen tavoitteena on kestävä kasvu, elinkeinojen kehittäminen ja elämänlaadun parantaminen maaseudulla. Maaseuturahaston rahoitusta voi hakea ELY-keskuksista ja paikallisista Leader-ryhmistä. Tukea voi hakea maaseudulla toimivien yritysten kehittämiseen ja muun muassa ympäristön tilaan, palveluihin ja viihtyisyyteen liittyviin kehittämishankkeisiin. Maaseuturahaston varoja myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman kauttaMaaseutuohjelman_tavoitteet-SuviEuroopan komissio antoi 12.12.2014 hyväksyntänsä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle vuosille 2014–2020. Ohjelman kautta maaseudun kehittämiseen suunnataan yli 8 miljardia euroa osin kansallista ja osin EU:n maaseuturahaston rahoitusta.

Suomen ohjelma hyväksyttiin ensimmäisten joukossa Euroopassa. Näin ollen suomalaiset pääsevät myös ensimmäisten joukossa hakemaan ohjelman tukia. (Maaseutuvirasto 2014.)

LINKKI: Maaseutuohjelma eli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Erasmus+

Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka rahoittaa toimialoilla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä. Ohjelman tavoitteena on koulutuksen ja nuorisotyön kehittäminen sekä nuorten koulutustason, taitojen ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen. Ohjelmassa ovat mukana EU-maat, Norja, Islanti, Liechtenstein, Turkki ja Makedonia. Osaan toiminnoista voi osallistua myös EU:n naapuruusmaita ja muita maita eri puolilta maailmaa.

Erasmus+ -ohjelman toiminta aikana 2014–2020 yli 4 miljoonalla henkilöllä on mahdollisuus kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella. Lisäksi yli 125 000 oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. Ohjelman budjetti on 14,7 miljardia euroa. (CIMO 2015.)

LINKKI: ERASMUS+ ohjelmaopas 2015

COSME (Programme for the Competitiveness of Enterprises and SMEs)

COSME on yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma vuosille 2014–2020. Sen tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia pääoma- ja velkarahoituksen muodossa, pääsyä markkinoille (erityisesti unionin sisällä mutta myös globaalilla tasolla Enterprise Europe Networkin avulla), edistää unionin yritysten kilpailukyvyn ja kestävyyden toimintaedellytyksiä sekä yrittäjyyttä ja yrittäjyyskulttuuria. Näihin tavoitteisiin pyritään parantamalla pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, helpottamalla pk-yritysten pääsyä markkinoille (erityisesti EU:n sisällä mutta myös globaalisti), luomalla paremmat olosuhteet yritysten perustamiselle ja kasvulle, tukemalla yrittäjiä kouluttautumaan, parantamalla yritysten toimintaympäristöä sekä tukemalla erityisiä ryhmiä kuten nuoria, vanhoja ja naisyrittäjiä. COSME-ohjelman budjetti vuosille 2014–2020 on 2,3 miljardia euroa. (Northfinland.fi 2015)

LINKKI: COSME-ohjelman verkkosivut 

Horisontti 2020 (Horizon 2020)

EU:n puiteohjelma, josta rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita yhteensä lähes 80 miljardilla eurolla vuosina 2014–2020. Ohjelma perustuu Eurooppa 2020 -strategiaan, jossa nimettiin tärkeimmät Eurooppaa lähivuosina kohtaavat haasteet. Horisontti 2020 koostuu kolmesta osa-alueesta eli pilarista: huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet.

Komission tavoitteena on luoda Horisontin avulla Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja sekä parantaa eurooppalaisten yritysten asemaa globaalissa kilpailussa. Myös muut kuin eurooppalaiset organisaatiot voivat osallistua hankkeisiin, mutta yleensä EU rahoittaa vain eurooppalaisten osallistujien työtä. Varsinaisten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hankkeiden lisäksi ohjelmasta rahoitetaan myös tutkijoiden liikkuvuutta eri maiden välillä sekä infrastruktuurien kehittämistä. Pienten ja keskisuurten yritysten osallistuminen Horisontti 2020 -ohjelman hankkeisiin on EU:n kannalta erityisen tärkeää.

Tavoitteena on, että 20 % EU:n teknologioiden kehittämiseen ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun tarkoitetusta rahoituksesta ohjautuisi pk-yrityksille. Pk-yrityksille on myös oma rahoitusmuotonsa, josta voi saada rahoitusta varsin nopeasti uusien ideoiden testaamiseen. Ohjelmaa hallinnoidaan Brysselissä ja hanke-ehdotukset lähetetään suoraan Euroopan komissioon, joka huolehtii ulkopuolisen arvioinnin järjestämisestä ja rahoituksen hallinnoinnista.

Horisontti2020_ohjelma-kaavio_Suvi Horisontti_2020_kutuille-Suvi

(Tekes.eu 2015)

LINKKI: Horisontti 2020 -ohjelman osallistumistilastot 

LINKKI: Eurooppa 2020 -strategia

työkalutaso2

LINKKI:  Osallistujan ohjeet

LINKKI: Lista EU ohjelmista (englanniksi)

VIDEO: EU-rahoitusta sinun projektillesi?

VIDEO: Horisontti 2020 -ohjelman esittelyvideo

VIDEO: Horisontti 2020 -ohjelman esittely + hakuohjeita

maisemataso2

CASE MEETING THE ODYSSEY -HANKE 

Meeting the Odyssey oli yhteisöllinen ja taiteellinen yhteistyöprojekti, joka purjehti Baltiasta Välimerelle. Joka kesä vuodesta 2014 vuoteen 2016 taiteilijoita ja järjestäjiä eri Euroopan maista matkusti yhdessä luoden työpajoja ja teatteriesityksiä. Projekti yhdisti Odysseian teemoja, jotka olivat ajankohtaisia Euroopassa ja tarinoihin, jotka kerättiin paikallisen väestön kohtaamisista. Meeting the Odyssey oli jo itsessään matka, joka yhdisti ihmisiä pitkäaikaisen yhteistyön kautta ja uusien taiteellisten maisemien, kulttuuristen asenteiden ja synergioiden luomiseksi Eurooppalaisella tasolla. (Meeting the Odyssey 2013 – 2017, 2014)

Sosiaalisessa ja taiteellisessa teatterihankkeessa oli mukana 12 toimijaa ympäri Eurooppaa. Hankkeen tavoitteena oli tutkia Eurooppaa taloudellisten intressien ulkopuolella: kulttuuria, identiteettiä ja historiaa. Välineenä tässä oli Odysseus, Itä- ja Välimerellä kiertävä laiva, jossa teatteria tuotettiin. Laivan satamina toimivat teatterit ja festivaalit Pietarista Rodokselle. Hankkeessa tuotettiin kaikkiaan neljä teatteriesitystä, sekä lisäksi 14 pienempää esitystä ja työpajaa.

Pääjärjestäjänä toimi Teatteri Viirus rf Suomesta, yhteisjärjestäjänä toimivat Associazione Culturale Teatro della Limonaia (Italia), Cada Die Teatro società cooperativa (Italia), Malta Council for Culture and the Arts (Malta), Opolski Teatr Lalki i Aktora im. Alojzego Smolki (Puola), ProFitArt Company (Tsekki), Regione Lombardia (Italia), Réseau en scène Languedoc-Roussillon (Ranska), Scarlattine Teatro (Italia), Teater Asterions Hus (Tanska), Teater Vanalinnastuudio (Viro) ja ΘΕΑΤΡΟ ΑΝΑΠΟΔΑ [Theatro Anapoda] (Kreikka).

Tämä hanke kuului monivuotiset yhteistyöhankkeet -ohjelmalohkoon ja se sai EU-tukea yhteensä 1 177 832 euroa. (Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO 2014.)

VIDEO1: (n. 6 min., julkaistu 12/2013)

VIDEO 2: (n. 18 min., julkaistu 03/2015)

maisemataso21

CASE LIGHTS ON! -HANKE

Lights On! -hanke on Metsähallituksen, Humanistisen ammattikorkeakoulun, Viron valtion metsähallinnon (Riigimetsa Majandamise Keskus RMK) sekä virolaisen Tarton yliopiston yhdessä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on luoda kahdeksasta historiallisesta matkakohteesta toimiva ja houkutteleva matkakohdeverkosto. Hankekohteet ovat Suomessa ja Virossa sijaitsevia raunioita, linnoituksia, linnavuoria sekä puistoja.

Hankekohteet ovat Suomessa Kuusiston piispanlinnan rauniot, Rapolan linnavuori, Raaseporin rauniolinna keskiajalta sekä Helsingin Vallisaari. Virossa kohteet ovat Historiallinen Keila-Joan puisto, Lõhaveren linnoitus, Neerutin linnavuori sekä Varbolan linnavuori.

Hankkeen tavoitteet

  • Kehittää historiallisten nähtävyyksien asiakaskokemusta parantamalla palvelurakenteita. Reittejä, opasteita ja opastuspisteitä kunnostetaan ja uusitaan, ja projektissa hyödynnetään uusinta teknologiaa kuten esimerkiksi innovatiivisia mobiilisovelluksia. Hankkeen nimi ei ole ainoastaan sanaleikki, vaan neljään hankekohteeseen tullaan sytyttämään pysyvää valaistusta matkailukauden pidentämiseksi ja asiakaskokemuksen tueksi valaistuskilpailun myötä.
  • Uusien markkinoinnin työkalujen kehittäminen, esimerkiksi pelillistämistä hyödyntäen.
  • Uusien matkailukohteiden ja -palvelujen kehittäminen sekä luominen paikallisten yrittäjien kanssa. Hankkeella pyritään vahvistamaan kulttuurituotannon ja luovan yrittäjyyden välistä yhteistyötä.

Rahoitus

Hanke rahoitetaan Euroopan unionin aluekehitysrahaston Central Baltic Interreg 2014–2020 -ohjelmasta. Hanke löytyy otsikoiden ”Sustainable use of common resources” sekä ”Natural and cultural resources developed into sustainable tourist attractions” alta Centralbaltic.eu-sivustolta: projektin keskiössä ovat yhteisten resurssien kestävä käyttö sekä luonnonvarojen ja olemassa olevien kulttuuriresurssien kehittäminen ympäristöä säästäviksi, kestäviksi matkailukohteiksi.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 861 669 euroa, ja rahoitus jakautuu alla olevan kaavion mukaisesti hankekumppaneiden kesken.

Lights On hanke rahoituksen jakautuminen hankekumppaneiden kesken

(Metsa.fi 2016; Centralbaltic.eu; Humak.fi, viitattu 30.4.2015)

VIDEO: Lights On! -hankkeen esittelyvideo

Ohjeita hyvän hankesuunnitelman tekemiseen

Yleistietoa EU-rahoituksen hakemisesta

Osa EU-rahoituksesta maksetaan kansallisten viranomaisten välityksellä, osaa haetaan suoraan Euroopan komissiolta. Kansallisten viranomaisten kautta maksetaan esimerkiksi kaikki yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvat tuet sekä rakennerahastohankkeiden tuet. Komissiolta haettava rahoitus liittyy EU:n eri toimintalohkoilla toteutettaviin toimiin. Hankkeet edellyttävät useimmiten eurooppalaista ulottuvuutta, toisin sanoen niissä tulee olla yhteistyökumppaneita useammasta maasta.

Komissio myöntää suoria avustuksia hankkeille ja organisaatioille, jotka edistävät EU:n tavoitteita tai osallistuvat EU-ohjelman tai –politiikan toteuttamiseen. Komissiolta suoraan haettava rahoitus liittyy unionin eri toimintalohkoilla toteutettaviin politiikkoihin ja ohjelmiin. Tukea voi hakea vastaamalla ehdotuspyyntöihin. Avustusohjelmia ylläpitävät komission pääosastot julkaisevat vuotuiset avustusohjelmansa verkkosivuillaan.

Eri alojen hakuehdot poikkeavat toisistaan, mutta jotkin ehdot koskevat kaikkia avustuksia. Avustukset ovat aina täydentäviä, toisin sanoen komissio ei milloinkaan rahoita kaikkia hankkeen kustannuksia. Avustuksia ei myöskään myönnetä jo toteutetun hankkeen kustannusten peittämiseen, ja yksi hanke voi saada EU:lta vain yhden avustuksen – avustuksia ei siis voi hakea useilta tiskeiltä. Avustushakemukset arvioidaan ehdotuspyynnössä selostettujen perusteiden nojalla ja ehdottoman tasapuolisesti: kaikille hakijoille ilmoitetaan ehdotuksen käsittelyn tuloksesta. Avustuksia myönnetään joskus suoraan julkaisematta ehdotuspyyntöä. Näin menetellään silloin, kun avustuksen vastaanottajalla on erityistaitoja tai -ominaisuuksia, joiden vuoksi se on käytännössä monopoliasemassa, sekä hätätilanteissa, varsinkin kun kysymyksessä on humanitaarisen avun toimittaminen.

EU:n ohjelmia hallinnoivat pääsääntöisesti kansalliset viranomaiset. Se, mistä rahoitusta hankkeeseen kulloinkin haetaan, riippuu hankkeen laadusta. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoelämään liittyvistä hankkeista vastaa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus, alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoitusta koordinoivat maakuntien liitot. Nuoriso-, kulttuuri- ja henkilöstövaihdon hankkeissa taas kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO auttaa eteenpäin. Myös eri alojen ministeriöt sekä ammattiliitot tekevät rahoitusyhteistyötä EU:n kanssa. Rakennerahastoille on oma portaalinsa ja Maaseutuvirasto vastaa maatalouden tuista.

Koska avustukset ovat julkisia varoja, myös avustusten myöntäminen on julkista tietoa. Komissio julkistaa varainhoidon avoimuuden järjestelmässä tiedot myöntämistään avustuksista.

EU:lla on myös mikrorahoitusohjelmia, joissa järjestetään alle 25 000 euron lainoja itsenäisille ammatinharjoittajille ja alle 10 työntekijän yrityksille. EU ei itse myönnä näitä lainoja vaan se järjestää takuita, lainoja ja muuta pääomaa välittäjille, jotka puolestaan antavat luottoa tai oman pääoman ehtoista rahoitusta pienyrityksille. (Eurooppatiedotus, 2015)

EU-avustukset

Komissio voi myöntää suoraa rahoitustukea hankkeille ja organisaatioille, jotka edistävät EU:n tavoitteita tai osallistuvat EU-ohjelman tai -politiikan toteuttamiseen. Tukea voi hakea vastaamalla ehdotuspyyntöihin. (Euroopan Komissio, 2015)

Huomioita hankesuunnitteluun

Hankesuunnitelma on hankkeen tärkein asiakirja – suunnitelma ohjaa koko hankkeen toteuttamista ja rahoitusta. Se on hankepäätöksen lisäksi tärkein toimintaa ohjaava dokumentti niin hankkeen vetäjälle kuin ohjausryhmälle ja toimijoille.

Lisäksi hankesuunnitelman kirjoittaminen auttaa hakijaa: hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet selkiintyvät, on suunniteltava hankkeen eteneminen vaihe vaiheelta ja laadittava mahdollisimman tarkka budjetti. Hankesuunnitelmaa työstettäessä kannattaa kirjoittaa useita kohtia yhtä aikaa ja mieleen tulevat asiat kannattaa kirjata aina heti ylös – hankesuunnitelman tekeminen on pitkäkestoinen prosessi, joka täydentyy vähitellen. Yhteistyötahot otetaan mukaan hankkeen suunnitteluun ja kannattaa jo alkuvaiheessa pyytää ulkopuolisilta kommentteja: ne voivat avata uusia näkökulmia hankkeeseen. Hankesuunnitelman teko on luova prosessi, joka vaatii paljon pitkäjänteisyyttä ja sinnikkyyttä.

Hankkeen tunnusmerkkejä

Hankkeella on alkamis- ja päättymispäivämäärä, ja EU-hankkeissa näissä ei ole joustonvaraa: toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen hankkeen alkamista eikä esimerkiksi laskuja hyväksytä hankkeen loppumispäivämäärän jälkeen. Hanke toteuttaa tiettyjä kehitystarpeita tai luo ongelmiin ratkaisuvaihtoehtoja. Hankkeen tulee olla innovatiivinen ja luova; EU asettaa tiukat ehdot sille, että hankkeen sisältö ei saa kuulua kunnan perustehtäviin eikä se saa kilpailla normaalin yritystoiminnan kanssa.

Hankkeen ideointivaiheessa kannattaa tutkia onko alueella tehty tai meneillään vastaavia hankkeita, sillä alueellinen rahoittaja pyrkii seuraamaan ettei tehdä päällekkäisiä hankkeita. Hankkeelle tulee määritellä sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet. Ellei tavoitteita saavuteta, voi rahoittaja periä rahoituksen takaisin. Hanketta suunnitellessa kannattaa pohtia samalla miten tavoitteiden saavuttamista seurataan hankkeen toteuttamisen aikana; hyvä seuranta- ja arvioimisjärjestelmä helpottaa myös loppuraportin laatimista. EU-tuki myönnetään ohjelmien kautta ja hankeidean tulee sisältyä ko. alueen hyväksyttyyn ohjelmaan ja niiden sisällä oleviin toimenpidekokonaisuuksiin. Rahoittajaviranomaiset auttavat selvittämään kuuluuko hankeidea rahoituksen piiriin.

Hanke onnistuu parhaiten silloin kun se on hyvin suunniteltu. Huomioi, että rahoittaja ei rahoita niitä toimenpiteitä, jotka eivät sisälly hankesuunnitelmaan. Hankkeen suunnitteluvaiheessa täytyy huomioida myös yhteistyötahot ja sidosryhmät. Avoimuus ja osallistuminen suunnitteluun helpottavat ja nopeuttavat hankkeen käynnistämistä. Yhteistyö edistää myös tiedottamista ja vähentää päällekkäisiä toimintoja.

Hanketyön etuja

Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus tekevät hankkeesta tehokkaan. Tehokkuutta lisäävät myös hankkeen toteuttamista varten erityisesti muodostettu organisaatio, tiedonkulun nopeus ja motivaatiotekijöiden hyödyntäminen. Tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu ja seuranta helpottavat sekä prosessien että mukana olevien ihmisten johtamista. Jatkuva seuranta ja hanketoiminnan arviointi parantavat toiminnan laatua ja edistävät hyvien tulosten syntymistä. Suunnitelmallisuus helpottaa vastuiden määrittämistä ja auttaa esimerkiksi ohjausryhmän päätöksentekoa. Hankkeessa kannattaa muistaa yhteistyön ja asiantuntemuksen tehokas käyttö. Vaikka hankkeessa määritellään tärkeimmät yhteistyötahot, myös muita tahoja voidaan ottaa mukaan: yhteistyöllä päästään parempiin tuloksiin kuin keskinäisellä kilpailulla. Toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus synnyttää yhteistoimintaa, joka on edellytys hyvien tulosten syntymiselle. Kun vuorovaikutus ja yhteistyö ovat avoimia ja toimivia, edistetään myös yhteistä oppimista. Hanketyö vaatii toimijoilta usein itseohjautuvuutta ja yritteliäisyyttä, joka on hyvä pohja jatkuvalle oppimiselle (yhteistyö, johtajuus, organisointi, talouden ja hallinnon hallinta).

Hankkeen arvioiminen

Mikäli suunnitteltu hanke on EU-osarahoitteinen, tulee tehdä hankesuunnitelman lisäksi hanketukihakemus rahoittajaviranomaiselle. Hakijan on ennen päätöksen tekemistä myös toimitettava rahoittajalle hanketta kuvaavat indikaattori- eli seurantatiedot tavoitteiden tai alkutilanteen osalta. Täytyy varmistaa että kaikki rahoittajan edellyttämät liitteet löytyvät.

Hanketta arvioitaessa tarkastellaan sitä, kuinka hyvin hankkeen päämäärät on saavutettu, ja kuinka tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia hankkeen toimenpiteet ovat olleet suhteessa sen tavoitteisiin. Hanketta arvioidaan useassa eri vaiheessa. Ennakkoarviointi tapahtuu ideointivaiheessa, kun hankeidea sovitetaan EU-ohjelman tavoitteisiin. Myös rahoittaja ja ohjelman hallinnoijat tekevät arvion hankesuunnitelmasta ennen rahoituspäätöstä. Hankkeen aikana tapahtuva seuranta eli väliarviointi (väliraportointi) on kriittinen katsaus tavoitteisiin ja siihen, kuinka niihin ollaan pääsemässä. Jälkiarvioinnissa (loppuraportissa) arvioidaan hankkeen toteutusprosessia, tuloksellisuutta ja/tai vaikutuksia.

työkalutaso2

 Arvioinnissa on hyvä tarkastella ainakin seuraavia seikkoja:

  • Relevanssi: kuinka merkittäviä ohjelman tavoitteet ovat suhteessa kohdealueen kehittämistarpeisiin ja valittuihin painopisteisiin paikallisella, kansallisella ja EU-tasolla?
  • Tehokkuus: kuinka tehokkaasti ohjelman panoksilla on taloudellisessa mielessä saatu aikaan tuotoksia ja tuloksia?
  • Vaikuttavuus: kuinka hyvin ohjelmalla aikaansaadut vaikutukset vastaavat asetettuja erityis- ja yleistavoitteita?
  • Hyöty: kuinka hyvin ohjelman vaikutukset vastaavat kohderyhmän kehittämistarpeita?
  • Kestävyys: kuinka hyvin ohjelman positiiviset vaikutukset säilyvät ohjelman päättymisen jälkeen?

4.4 Hankesuunnitelman vaiheet 

  • Miksi hanke halutaan toteuttaa, mitä hankkeella aiotaan saavuttaa?
    →  tavoitteiden asettaminen (hankkeen tavoitteet, aikataulu, kustannustavoitteet)
  • Kuka tai ketkä suorittavat hankkeeseen kuuluvat tehtävät?
    →  hankkeen organisointi (hankeorganisaatio, toimenkuvat)
    → hankkeen osittaminen (hankkeen ositus, tehtävät)
  • Mitä ja miten hankkeessa tehdään?
    →  resurssien suunnittelu (laskelmat, työsuunnitelmat)
    →  ohjausjärjestelmän suunnittelu (kokoukset, projektiohjeet, dokumentointiohjeet, raportointiohjeet)
  • Milloin toimenpiteet suoritetaan?
    → aikataulun suunnittelu (alku, loppu, kesto, välitavoitteet)
  • Miten hanke ja eri sen vaiheet rahoitetaan?
    → kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

(PSK.fi 2015.)

LINKKI 1: Hankesuunnitelman rakenne (alk. dia 17/71)

LINKKI 2: Euroopan Unionin EU-rahoitus -osio

VIDEO: Horisontin hakupalat: Hakijan ABC 

VIDEO 2: Miten IP Kirjoitetaan? 

LÄHTEET

Centralbaltic.eu. http://centralbaltic.eu/content/21-natural-and-cultural-resources-developed-sustainable-tourist-attractions, viitattu 30.4.2016.

Cimo.fi http://www.cimo.fi/mika_on_cimo, viitattu 1.4.2015; http://www.cimo.fi/ohjelmat/luovaeurooppa/ohjelman_esittely, viitattu 2.4.2015; http://www.cimo.fi/ohjelmat/erasmusplus; http://www.cimo.fi/ohjelmat/kulttuuri-ohjelma/tuloksia/tuetut_hankkeet/2013/teat_odyssey, viitattu 6.4.2015

ELY-keskus.fi. https://www.ely-keskus.fi/web/ely/euroopan-maaseuturahasto#.VRrsx_yUeWs, viitattu 31.3.2015

Euroopan Komissio, 2014. Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: Kulttuuri ja audiovisuaaliala. http://europa.eu/pol/pdf/flipbook/fi/culture_audiovisual_fi.pdf

Euroopan komission tiedonanto: Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, 2010.

Europa.eu. http://europa.eu/legislation_summaries/culture/l29016_fi.htm, viitattu 6.4.2015; http://ec.europa.eu/contracts_grants/grants_fi.htm, viitattu 6.4.2015; http://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-annual-budget/eu-budget-2015/, viitattu 30.4.2016

Fontaine, Pascal 2014. Valokeilassa Euroopan unionin politiikka: 12 oppituntia Euroopasta. Euroopan komissio, 2014.

Johansson, Tuula 2015. Lights On! http://www.humak.fi/uutiset/lights-on/, viitattu 30.4.2016

Kierratyskeskus.fi. http://www.kierratyskeskus.fi/files/9128/Opas_EUhankkeen_toteuttamiseen_VETY.pdf, viitattu 6.4.2015

Luova Eurooppa, Mitä minulle on tarjolla? Opas audiovisuaalisen alan ja kulttuurialojen ammattilaisille. Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014.

Luova Eurooppa/Kulttuurin alaohjelman uutiskirje 1/2015, http://us3.campaign-archive1.com/?u=66b405a1ba6e436279083e485&id=b8292cbab3&e=c4fbde4303, viitattu 2.2.2015

Mavi.fi. http://www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tiedotteet/2013/Sivut/maaseudun-kehittamistukien-haut.aspx, viitattu 31.3.2015

Meetingtheodyssey.eu, viitattu 6.4.2015

Northfinland.fi http://www.northfinland.fi/hankerahoitus/yrittajyys_ja_pk-yritykset/cosme, viitattu 2.4.2015

Psk.fi. http://www.psk.fi/media/dokumentit/hankesuunnittelu.swf, viitattu 6.4.2015

Rakennerahastot.fi. https://www.rakennerahastot.fi/kestavaa-kasvua-ja-tyota-2014-2020-ohjelma#.VRrdiPyUeWs & http://www.rakennerahastot.fi/documents/10179/43217/rr_2014_2020_yleisesittely.pdf/958a5c3f-7a1f-471d-9bfb-27f8cd423818, viitattu 31.3.2015

Tekes.eu. http://www.tekes.eu/horisontti-2020/yhteiskunnalliset-haasteet/eurooppa-muuttuvassa-maailmassa–osallistavat-innovatiiviset-ja-pohtivat-yhteiskunnat/, viitattu 31.3.2015; http://www.tekes.eu/horisontti-2020/, viitattu 2.4.2015

Tem.fi. https://www.tem.fi/alueiden_kehittaminen/eu_n_alue-_ja_rakennepolitiikka/rakennerahasto-ohjelmakausi_2014-2020, viitattu 31.3.2015

Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus. EU-rahoituksen opas 2011–2013. http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?nodeid=46847&contentlan=1&culture=fi-FI#.VSLUJNyUeWs, viitattu 6.4.2015

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s