EU:n hallintorakenteet

maisemataso2

EU:n kulttuuripolitiikan lyhyt historia

Kulttuuripolitiikka tuli mukaan Euroopan unionin laillisiin tehtäviin vuonna 1993 voimaan tulleen Maastrichtin sopimukseen lisätyn artiklan myötä. Tämä niin kutsuttu kulttuuriartikla on pysynyt mukana EU:n sopimussäädännöissä viimeisimpään, vuonna 2009 voimaan tulleeseen Lissabonin sopimukseen asti, jossa kultuurin merkitystä Euroopan unionille korostettiin enenevissä määrin.

Kulttuuriartikla toimii EU:n perussopimuksessa määritellyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Toissijaisuusperiaatteen pääpiirteet ovat jäsenvaltioiden toiminnan ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön rohkaisemisessa. EU puuttuu peliin vasta tarvittaessa, mutta silloinkin vain tukeakseen ja täydentääkseen jäsenvaltioiden toimintaa.

Kulttuuria koskeva Euroopan toimintasuunnitelma

Kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman mukaan kulttuuri on välttämätön edellytys EU:n strategisten tavoitteiden saavuttamiselle, joita ovat hyvinvoinnin, solidaarisuuden ja turvallisuuden lisääminen. Toimintasuunnitelma tähtää myös EU:n kansainvälisen näkyvyyden kasvattamisen.

Toimintasuunnitelma perustuu kolmen tavoitteen kokonaisuuteen, joita ovat

  • kulttuurien monimuotoisuus
  • kulttuurin tukeminen luovuuden edistäjänä ja kulttuuri unionin kansainvälisiin suhteisiin kuuluvana olennaisena tekijänä
  • kulttuurienvälinen vuoropuhelu

Euroopan unionin päätöksenteko

Alla olevaan taulukkoon on merkitty EU:n päätöksenteon välineet, niiden kohderyhmä sekä oikeusvaatimukset.

KOHDERYHMÄ OIKEUSVAIKUTUKSET
ASETUS Kaikki jäsenvaltiot, luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt Välittömästi sovellettava ja kaikilta osiltaan velvoittava
DIREKTIIVI Kaikki tai tietyt jäsenvaltiot Velvoittava saavutettavaan tulokseen nähden; välittömästi sovellettava ainoastaan tietyin edellytyksin
PÄÄTÖS Määrittelemätön henkilöryhmä

Kaikki tai tietyt jäsenvaltiot; tietyt luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt

Välittömästi sovellettava ja kaikilta osiltaan velvoittava
SUOSITUS Kaikki tai tietyt jäsenvaltiot, EU:n toimielimet, yksittäiset henkilöt Ei velvoittava
LAUSUNTO Kaikki tai tietyt jäsenvaltiot, EU:n toimielimet (määrittelemätön kohderyhmä) Ei velvoittava

Lähde: Borchardt 2011

Euroopan union toimielimet ja niiden toiminta lainvalmistelussa on kiteytetty hyvin unionin verkkosivuilla videossa.

EU:n kulttuurillisia toimintaohjelmia

Euroopan kulttuuripääkaupungit

Yksi EU:n keskeisistä kulttuurihankkeista on Euroopan kulttuuripääkaupungit -tapahtuma. Kulttuuripääkaupungeiksi on vuoteen 2015 mennessä nimetty yli 40 kaupunkia, joiden joukkoon kuuluu muun muassa Tukholma, Genova, Ateena, Glasgow, Krakova ja Porto. Vuodesta 2011 lähtien on vuosittain valittu kulttuuripääkaupungiksi kaksi kaupunkia. Kaupunkien ehdotusten arviointiin ja kulttuuripääkaupungin valintaan osallistuu kulttuurialan riippumattomista asiantuntijoista koostuva raati. Raadin valitsemien kaupunkien kulttuuriohjelmassa on oltava voimakas eurooppalainen ulottuvuus ja eri-ikäisten paikallisten asukkaiden on voitava osallistua siihen. Ohjelman on myös edistettävä kaupungin pitkän aikavälin kehitystä. Kulttuuripääkaupungin on oltava EU:n jäsenmaan sisäinen kaupunki. Tulevia kulttuuripääkaupunkeja ovat vuosina 2017 (Aarhus, Tanska ja Pafos, Kypros), 2018 (Leeuwarden, Alankomaat ja Valetta, Malta) sekä 2019 Italia ja Bulgaria, joissa kulttuuripääkaupungista on käynnissä kansallinen kilpailu.

Palkinnot

EU:n kulttuuripolitiikka tukee palkintojen myöntämistä seuraavilla aloilla:

  • kulttuuriperintö: Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkinto myönnetään hankkeelle, jossa autetaan suojelemaan, tutkimaan ja tekemään tunnetuksi Euroopan yhteistä kulttuuriperintöä.
  • arkkitehtuuri: Mies van der Rohe -palkinto myönnetään erityistä luovuutta ja innovatiivisuutta osoittaneille eurooppalaisille arkkitehdeille.
  • kirjallisuus: Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon myöntämisellä pyritään kiinnittämään huomiota eurooppalaisen nykykirjallisuuden laatuun ja monipuolisuuteen edistämällä kirjallisuuden levitystä Euroopan unionissa ja lisäämällä lukijoiden kiinnostusta myös ulkomaisia kirjoja kohtaan. Kustantamot voivat myös saada tukea palkittujen kirjojen kääntämiseen Luova Eurooppa -ohjelmasta.
  • musiikki:  European Border Breaker Awards (EBBA) myönnetään eurooppalaiselle artistille tai yhtyeelle, joka on ensimmäisellä julkaisullaan saanut menestystä myös kotimaansa ulkopuolella. Suomesta palkinnon ovat voittaneet Redrama (2005), Sunrise Avenue (2008) ja French Films (2013).
  • elokuva: Prix Media -palkinto myönnetään elokuvahankkeelle, josta odotetaan suurinta kassamenestystä. Valitun hankkeen käsikirjoittaja ja tuottajat palkitaan Cannesin elokuvafestivaaleilla.

Näillä palkinnoilla pyritään korostamaan eurooppalaisen toiminnan laatua ja menestystä kulttuurisilla aloilla. Palkittavien joukkoon kuuluu taiteilijoita, muusikoita, arkkitehteja, kirjailijoita, kulttuuriperinnön alan toimijoita ja heidän teoksiaan. Yksi esimerkki eurooppalaisesta mutta EU:n ulkopuolisesta kulttuuripoliittisesta palkinnosta on Euroopan parlamentin myöntämä LUX-elokuvapalkinto, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan yhdentymisestä käytävää keskustelua ja edistämään eurooppalaisten elokuvien jakelua Euroopassa. Palkinnolla rahoitetaan voittajaelokuvan tekstitys EU:n kaikille 23 viralliselle kielelle.

Taiteilijoiden liikkuvuus

Vuodesta 2000 alkaen taiteilijoiden ja kulttuurin ammattilaisten liikkuvuus yli rajojen on ollut yksi kulttuuriohjelman tavoitteista. Tavoitetta on vahvistettu entisestään vuosien 2014–2020 rahoituskehyksessä, sillä aihe koetaan EU:n taholla erityisen tärkeäksi yhteisen Euroopan kulttuurialueen kulttuurisen monimuotoisuuden toteuttamiseksi ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseksi.

Luova Eurooppa – EU:n uusi kulttuuriohjelma 2014–2020

EU on käynnistänyt vuosiksi 2014 – 2020 kulttuuri- ja audiovisuaalialan ohjelman ”Luova Eurooppa”. Se perustuu aiempiin unionin ohjelmiin, joita ovat MEDIA-ohjelmat (1991–2013), MEDIA Mundus -ohjelma (2011–2013) ja Kulttuuri-ohjelmat (2000–2013).

Luova Eurooppa -ohjelma koostuu kahdesta osasta:

Euroopan investointipankin hoitamasta takausvälineestä, jonka antaa pienille kulttuurisille toimijoille mahdollisuuden saada pankkilainoja, sekä tutkimuksiin, selvityksiin ja tiedonkeruun tehostamiseen myönnettävästä rahoituksesta.

Luovan Euroopan tukikohteet:

Luova Eurooppa-ohjelma tukee eurooppalaista elokuvaa, kulttuurialaa ja luovia aloja, sekä niiden työllisyyden ja kasvun edistämistä. Tärkeimpiä kulttuuriohjelman tuen saajia ovat

  • esittävien taiteiden
  • kuvataiteiden
  • julkaisutoiminnan
  • elokuvan
  • television
  • musiikin
  • videopelien
  • monitaiteisten alojen
  • kulttuuri- ja audiovisuaalialan

ammattilaiset ja järjestöt. Ohjelmalle on varattu seitsemän vuoden kaudelle 1,46 miljardia euroa määrärahoja.

Euroopan unionin jäsenyyden merkitys Suomelle

Unionin jäsenyyden myötä suomalaisen kulttuurin toimintakenttä laajeni huomattavasti. Kansainväliset kulttuurikysymykset tulivat osaksi suomalaista kulttuurihallintoa ja nykyään asioita hoidetaan laajamittaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön eri osastoilla ja yksiköissä.

Suomen kantojen määrittelemiseksi Euroopan unionissa ministeriötä on tukemassa kolme jaostoa:

  • Kulttuuri ja av-palvelut
  • Koulutusjaosto
  • Nuoriso- ja liikunta-asiat

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös edustettuna muissa jaostoissa, joissa käsitellään sen alaisuuteen kuuluvia asioita, vaikkapa juuri suomalaista kulttuuria. Tämän lisäksi ministeriö on mukana kansliapäälliköistä koostuvan EU-asioiden komitean toiminnassa.

CASE EU:N KULTTUURIPOLITIIKASTA

Lights On! on suomalais-viroinen hanke, jonka tarkoituksena on tuoda paremmin esille kahdeksan historiallista matkakohdetta. Kohteet ovat jakautuneet tasan Viron ja Suomen kesken ja hanke toimii vuosina 2015-2018.

Hankekohteita Virossa ovat:

  • Keila-Joan puisto – Historiallinen kartanopuisto kauniin joen ja vesiputouksen äärellä
  • Lõhaveren linnoitus – kuuluisan keskiaikaisen päällikkö Lembitun mukaan nimetty linnoitus
  • Neerutin linnavuori – linnake kukkuloilla, jotka Viron kansalliseepoksen sankari Kalevipoeg muovasi kansantarujen mukaan
  • Varbolan linnavuori – Viron suurin muinainen linnavuori vanhan kansainvälisen kauppareitin varrella

Suomen hankekohteet ovat:

  • Kuusiston piispanlinnan rauniot – keskiaikainen piispan palatsi
  • Rapolan linnavuori – Suomen suurin muinainen linnavuori
  • Raaseporin rauniolinna – keskiaikainen kuninkaallinen linna
  • Vallisaari – lumoavan luonnon ja sotahistorian linnakesaari Helsingin edustalla

Hankkeen toteutumiseksi kohteisiin kehitetään asiakaskokemusta muun muassa keihttämällä kohteiden markkinointia muun muassa pelillistämisen muodossa. Tällä hetkellä kohteet ovat vielä tuotteistamattomia sekä osittain suuren yleisön tuntemattomia, vaikka niiden historiallinen merkitys on suuri. Kehittämiskohteena ovat myös opasteet, joissa hyödynnetään modernia teknologiaa muun muassa GPS-paikannuksen, augmented reality –toteutuksien sekä digitaaliheijastusten muodossa. Tämän lisäksi neljään kohteeseen pystytetään pysyvää valaistusta, joka pidentää matkailukautta sekä asiakaskokemusta.

Toteutukseen ja kehittämiseen on otettu mukaan tietysti myös paikallisen toimijat ja matkailualan yrittäjät. Hankkeen tavoitteena on yhdistää kulttuurituotanto sekä luova yrittäjyys. Tällä tavalla kohteiden taloudellista hyötyä pyritään lisäämään kohdealueilla. Tärkeänä osana hanketta on myös vastuullisen matkailun periaatteet, jotka pitävät huolen siitä, että kasvava matkailu on kestävää eikä rasita kohteiden autenttisuutta tai niitä ympäröivää luontoa.

Oheisessa kuvassa on kuvattu hankkeen tavoitteet englanniksi.

kupola

Lähde: Lights On! –video, kuvakaappaus 23.4.2016

Hanketta rahoittaa Euroopan unionin Central Baltic Interreg 2014-2020 –ohjelma, josta hankkeen kokonaisbudjetiksi saatiin 1 861 669 euroa. Budjetti jakautuu hankekumppanien kanssa seuraavasti:

  • Metsähallituksen luontopalvelut 818 009 euroa
  • Humanistinen ammattikorkeakoulu 337 660 euroa
  • Riigimetsa Majandamise Keskus RMK (Viron metsähallinto) 601 000 euroa
  • Tartu Ülikooli Viljandi Kultuuriakadeemia (Tarton yliopisto) 105 000 euroa

LÄHTEET

http://europa.eu/eu-law/decision-making/treaties/index_fi.html
http://www.europeanborderbreakersawards.eu/fi/
http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fi/displayFtu.html?ftuId=FTU_5.13.1.html
http://europa.eu/pol/cult/index_fi.htm
http://www.humak.fi/uutiset/lights-on/
http://www.metsa.fi/lightson
http://publications.europa.eu/documents/2072384/2117292/NAAD16001ENN.pdf/7583a46b-e8f0-4ae7-b03f-8ebea15d2e76
https://www.youtube.com/watch?v=zyMSYLclzRA
Mitchell, Ritva 2015. Euroopan unionin kulttuuripolitiikka liikkeessä. Teoksessa Ilkka Heiskanen, Anti Kangas & Ritva Mitchell (toim.) Taiteen ja kulttuurin kentät. Perusrakenteet, hallinta ja lainsäädäntö. 2. painos. Tietosanoma, 403-443.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s